Vuoden viimeinen viikko meni lähinnä modernin sodankäynnin merkeissä, tuon joulun tienoilla hankitun Force on Forcen sääntöjä on tullut lueskeltua, ja toki siihen piti aavistuksen hankkia joukkojakin. Brittiläistä Model Hobbiesia joku minulle suositteli, joten päätin asian tiimoilta laittaa putiikin testiin, ja tilasin neljä boksia 1/72 -skaalan sotilaita tuleviin rähinöihin. Eli USAn eliittijoukkoja, Israelilaisia, sekalaisia terroristejä sekä militiaa lähti tilaukseen, hinnaksi posteineen tuollaiselle 166 leikkisotilaan satsille tuli hieman yli 30 euroa nykyisellä punnan kurssilla joten kohtuullisen halvalla sotimaan pääsee. Perjantaina ilmoittelivat jo postittaneensa nuo, eli kohtuullisen nopealta vaikuttaa tuo liike, varmaankin ajoneuvo-ostoksille tulevaisuudessa samaan paikkaan päädyn. Hassuinta tuossa on että liike ilmoittaa nettisivuillansa olevansa joulutauolla tammikuun kolmanteen asti, ja silti käsittelivät tilauksen. No, en valita.
Ja koska Force on Force käyttää paljon d8- ja d10-noppia, moisiinkin toki oli syytä investoida. Eli em4miniaturesin kauppaa tuli myös testattua, ja pistin tilaukseen vajaalla parillakympillä noppia. Olisi kai moisia saanut lähempääkin ja nopeammin, mutta tällä kertaa google-fu heitti minut tuonne suuntaan.
Perjantaina pääsimme sitten testaamaankin pelisysteemin toimintaa. Viikolla basetin viisisenttisille kaappien kätköistä kaivamani saksalaisten panssarikrenadööri-boksin, ja näillä sitten otettiin sotaharjoitus. Tarkoituksena oli saada nappeihin jopa jotain väriäkin, mutta Suomeen iskenyt talvimyrsky esti kohtuullisen tehokkaasti pohjamaalaamisen pihalla, joten luonnollisesti maalaaminenkin jäi sitä myötä väliin.
Skenaario, jonka suunnittelin noin vartissa ilman yhtäään peliä alla, ja joka realistisuutensa suhteen ei välttämättä ollut kovinkaan oikea (näin suomalainen sotaharjoitus olisi voinut tapahtua, en sitten tiedä saksalaisesta :P), asetti vastakkain platoonallisen (24) peruskoulutuskauden läpikäyneitä panssarikrenadöörialokkaita yhdellä MILAN-laukaisimella vahvistettuna ja kaksi kertausharjoituksiin kutsuttua jääkäriryhmää (10). Alokkaiden piti väijyttää tienristeys johon odotettiin vihollisten saattuetta, ja jääkärien tarkoituksena oli varmistaa saattueen turvallinen kulku eliminoimalla lähinnä MILAN-tiimi ja panssarikauhut. Krenadöörien HQ MILANeineen oli asemissa keskellä metsässä, ja ryhmät A ja B sen molemmin puolin metsäasemissa. Ryhmä C oli käymässä joukkueen kuljetusajoneuvoilla (joiden oletettiin olevan siis jossakin parkissa kentän ulkopuolella) hakemassa MILANin raketit, joita tietenkään alikessu ei ollut huomannut käskeä ottaa mukaan, ja alokkaat tokikaan eivät vapaaehtoisesti alkaneet moisia raahata metsään. Eli ryhmä C ilmestyi mukaan kierroksella kaksi kentän laidalta, ja ammusten saantiin asti MILAN-mies ammuskeli rynkyllä.Niille joille peli on tuttu, niin puolustajina oli siis saksalainen Panzer Grenadier Zug, jotka olivat alokkaita (Troop Quality d6), mutta koska lomat odottivat, moraali sentään oli parempi (d8). Vähän oli homma hakusessa joten aloitekin (Initiative) oli huono (d6). Muuta erikoista mainittavaa näistä mosureista ei ole, aloittivat pelin kaivautuneena asemiin (In Cover).
Hyökkääjien puolelta esiin marssi Gebirgsjägereiden kahden tuliosaston Jäger Gruppe, ja toisen maailmansodan aseveljien muistoa kunnioittaen ryhmät olivat saaneet suomalaiset nimet, ryhmä "Janne" ja ryhmä "Jukka". Jääkärit olivat jo kolmansissa kertausharjoituksissaan, eli osasivat hommansa (TQ d8) ja moraaliltaan korkeita (d10) koska mukavasti viikon metsäleiri antoi ylimääräistä lomaa töistä. Ja motivoituneita ressujahan hellitään, joten vähän suoja-asusteitakin oli jaettu (Body Armoria 1 noppa). Ja toki ressut tajuavat muuttuvia tilanteita alokkaita paremmin, joten aloitekin oli parempi (d8).
Jääkärit saivat aloitteen vuorolla yksi, siitä eteenpäin noppa ratkaisi. Kuusi vuoroa oli skenariolle varattu aikaa, sitten saattue (hmm, kaksi kännykkää oli kuvaamassa sitä) ilmaantui ja ajoi ohi. Itse pelistä ei valokuvia luonnollisestikaan taas tullut otettua, kamera oli kyllä lähettyvillä mutta aika meni enemmänkin sääntöjen opiskeluun ja sisäistämiseen, kahvinjuontiin ja epäolennaisen läpän heittämiseen pelin aikana, joten kuvaaminen jäi taas.
Joka tapauksessa, paremmin koulutetut ja motivoituneet jääkärit etenivät toisiaan tukien, pitäen aloitteen itsellään toista vuoroa lukuunottamatta. Ressujen taitoero oli tappava, ja vaikka pelin päättyessä ryhmä "Jukka" makasikin maassa, ei harjoituksen voittajasta ollut epäselvyyttä, ryhmä "Jannen" kaikki viisi miestä hallitsivat kenttää. Lopputuloksena 14 alokkaista oli joko KIA tai vakavasti haavoittunut, ja ressut scorettivat myös voittoehtonsa eliminoimalla MILANin ja 2/3 panssarikauhusta. Ressut saivat pari vakavaa loukkaantumista. 19-4 päädyimme lopputulokseksi, vähän epämääräisten voittopiste-ehtojen jälkeen, eli selvä voitto ressuille.
Yhteenvetona voisi sanoa, että skenaario ei toki ollut ihan tasapuolinen, vaikka krenadööreillä oli valtava tuliylivoima oli jääkärien paremmuus ilmiselvä. Mietimme pelin jälkeen, että jos krenadöörien komentoryhmän olisi nostanut koulutetuksi (TQ d8), se olisi melkeinpä riittänyt tasoittamaan eron, mahdollisesti jopa kääntänyt edun alokkaille (ryhmä olisi jakamalla tulensa saanut kurmotettua molempia jääkäriryhmiä kohtuullisesti, d6-joukot eivät vain osaa jakaa tulta). Eli pienellä hienosäädöllä tuokin kahakka voisi toimia ihan kivasti tasapainoisena harjoitus-skenaariona. Täytyy tarjota tuota set-uppia vaimolle vielä kokeiltavaksi, hän kuitenkin useamman vuoden Tactical Ops -veteraanina ymmärtää modernia sotaa varmaan paremmin kuin muita hassuja pieniä miehiä :)
Pelinä Force on Force vakuutti kyllä koko porukan kerrasta, ja vaikka meillä tahtoo olla että samaa peliä pelataan noin kerran kahdessa vuodessa kun erilaista pelattavaa riittää vaikka vuoden jokaiselle viikolle, niin tuon pariin tulee kyllä tulevana vuotena palattua ja panostettua enemmänkin. En ihmettele yhtään että peli on viime aikoina noussut Suomen figuskenessä tapetille, systeemi on toimiva, ja ennenkaikkea antaa aivan erilaista luomisen vapautta skenaarioiden suhteen kuin perinteisemmät figuilut. Mielessäni on jo muutamiakin eri skenaarioita, mm. sellainen jossa palestiinalainen vandaali terroristiryhmän tukemana yrittää käydä spreijaamassa yön pimeyden turvin itkumuuriin "Israelilaiset menkää kotiin" :D
Loistavin piirre pelissä on se, että ns. hiljaisia hetkiä ei ole. Molemmat puolet ovat koko ajan mukana toiminnassa, eli ei tule tylsiä "yksi pelaa ja toinen korkeintaan nostelee kuolleita pois pöydältä" -jaksoja kuten monissa perinteisissä figupeleissä.
Peli on kohtuullisen pitkälti tuuripeli, mutta tavallaan hyvässä mielessä. Kyllä, voit törmätä ensimmäisessä huoneessa ansaan joka tappaa sinut kerrasta, mutta hei, sellaista on elämä jos olet seikkailija ja menossa ryöstämään lohikäärmeen aarretta! Kun noin käy itselle, niin se on paska juttu, mutta kyllä se hymyilyttää kun se tapahtuu kaverille. Ei sovi siis kenellekään vakavaa taktista haastetta kaipaavalle, mutta puhtaasti hyvintehtyä mukavaa randomviihdettä arvostavalle satunnaispelaajalle sopii hyvin. Yksinkertaisuuden vuoksi sopii myös nuoremmille pelaajille jos yksi pelaajista edes osaa englantia, tuurielementti pitää huolta siitä että "paras" pelaaja ei aina voita.
Ja siinäpä se, vuosi 2011, ja sen viimeinen viikko. Vuoden 2012 ensimmäiseen viikkoon on tarkoitus saada jotain pelaamiseen liittyvääkin mahdutettua. Avausviikolle aiomme ainakin saada delegaation tuonne pohjoiseen naapurikaupunkiin, ja käydä ainakin yhden päivän verran Kinkkuconissa autolastillisella pelimiehiä (tai -henkilöitä jos naisväkeäkin mukaan eksyy). Lauantaita itse ehdottelin kohdepäiväksi, niin pääsisi vilkaisemaan ainakin Gettysburgin taistelua kuusimillisillä figuilla lautapelien lisäksi. Mutta toistaiseksi autottomana toki on muiden aikatauluista riippuvainen.
Ja Hyvää Uutta Vuotta, kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti