lauantai 31. joulukuuta 2011

Viikko 52 - modernia sotaa ja vuosi paketissa

Siinäpä se sitten olisi paketissa, vuosi 2011. Pari kertaa on viikkopäivitys lipsunut maanantaille, joten korjataan asia ja kiiruhdetaan tällä kertaa lauantain puolelle niin ehditään vielä vuoden 2011 aikana tämä hoitaa pois alta. Vuoden aikana pelihyllyyn löysi tiensä 12 uutta lauta-/korttipeliä, peliporukkamme iltamissa tutustuimme suurinpiirtein ainakin yhtä moneen muuhun uuteen tuttavuuteen, figupelirintamalla uusia pelejä tuli pelivalikoimaan muutama ja tietokonepelejäkin tuli haalittua kourallinen. Lisäksi tuossa joulukuun loppupuolella tämä blogikin näköjään tuli puolen vuoden ikään. Myös uusia pelikavereita löytyi vuoden aikana useampia, joten mukavia muistoja 2011 jätti tällä rintamalla.

Vuoden viimeinen viikko meni lähinnä modernin sodankäynnin merkeissä, tuon joulun tienoilla hankitun Force on Forcen sääntöjä on tullut lueskeltua, ja toki siihen piti aavistuksen hankkia joukkojakin. Brittiläistä Model Hobbiesia joku minulle suositteli, joten päätin asian tiimoilta laittaa putiikin testiin, ja tilasin neljä boksia 1/72 -skaalan sotilaita tuleviin rähinöihin. Eli USAn eliittijoukkoja, Israelilaisia, sekalaisia terroristejä sekä militiaa lähti tilaukseen, hinnaksi posteineen tuollaiselle 166 leikkisotilaan satsille tuli hieman yli 30 euroa nykyisellä punnan kurssilla joten kohtuullisen halvalla sotimaan pääsee. Perjantaina ilmoittelivat jo postittaneensa nuo, eli kohtuullisen nopealta vaikuttaa tuo liike, varmaankin ajoneuvo-ostoksille tulevaisuudessa samaan paikkaan päädyn. Hassuinta tuossa on että liike ilmoittaa nettisivuillansa olevansa joulutauolla tammikuun kolmanteen asti, ja silti käsittelivät tilauksen. No, en valita.

Ja koska Force on Force käyttää paljon d8- ja d10-noppia, moisiinkin toki oli syytä investoida. Eli em4miniaturesin kauppaa tuli myös testattua, ja pistin tilaukseen vajaalla parillakympillä noppia. Olisi kai moisia saanut lähempääkin ja nopeammin, mutta tällä kertaa google-fu heitti minut tuonne suuntaan.

Perjantaina pääsimme sitten testaamaankin pelisysteemin toimintaa. Viikolla basetin viisisenttisille kaappien kätköistä kaivamani saksalaisten panssarikrenadööri-boksin, ja näillä sitten otettiin sotaharjoitus. Tarkoituksena oli saada nappeihin jopa jotain väriäkin, mutta Suomeen iskenyt talvimyrsky esti kohtuullisen tehokkaasti pohjamaalaamisen pihalla, joten luonnollisesti maalaaminenkin jäi sitä myötä väliin.

Skenaario, jonka suunnittelin noin vartissa ilman yhtäään peliä alla, ja joka realistisuutensa suhteen ei välttämättä ollut kovinkaan oikea (näin suomalainen sotaharjoitus olisi voinut tapahtua, en sitten tiedä saksalaisesta :P), asetti vastakkain platoonallisen (24) peruskoulutuskauden läpikäyneitä panssarikrenadöörialokkaita yhdellä MILAN-laukaisimella vahvistettuna ja kaksi kertausharjoituksiin kutsuttua jääkäriryhmää (10). Alokkaiden piti väijyttää tienristeys johon odotettiin vihollisten saattuetta, ja jääkärien tarkoituksena oli varmistaa saattueen turvallinen kulku eliminoimalla lähinnä MILAN-tiimi ja panssarikauhut. Krenadöörien HQ MILANeineen oli asemissa keskellä metsässä, ja ryhmät A ja B sen molemmin puolin metsäasemissa. Ryhmä C oli käymässä joukkueen kuljetusajoneuvoilla (joiden oletettiin olevan siis jossakin parkissa kentän ulkopuolella) hakemassa MILANin raketit, joita tietenkään alikessu ei ollut huomannut käskeä ottaa mukaan, ja alokkaat tokikaan eivät vapaaehtoisesti alkaneet moisia raahata metsään. Eli ryhmä C ilmestyi mukaan kierroksella kaksi kentän laidalta, ja ammusten saantiin asti MILAN-mies ammuskeli rynkyllä.

Niille joille peli on tuttu, niin puolustajina oli siis saksalainen Panzer Grenadier Zug, jotka olivat alokkaita (Troop Quality d6), mutta koska lomat odottivat, moraali sentään oli parempi (d8). Vähän oli homma hakusessa joten aloitekin (Initiative) oli huono (d6). Muuta erikoista mainittavaa näistä mosureista ei ole, aloittivat pelin kaivautuneena asemiin (In Cover).

Hyökkääjien puolelta esiin marssi Gebirgsjägereiden kahden tuliosaston Jäger Gruppe, ja toisen maailmansodan aseveljien muistoa kunnioittaen ryhmät olivat saaneet suomalaiset nimet, ryhmä "Janne" ja ryhmä "Jukka". Jääkärit olivat jo kolmansissa kertausharjoituksissaan, eli osasivat hommansa (TQ d8) ja moraaliltaan korkeita (d10) koska mukavasti viikon metsäleiri antoi ylimääräistä lomaa töistä. Ja motivoituneita ressujahan hellitään, joten vähän suoja-asusteitakin oli jaettu (Body Armoria 1 noppa). Ja toki ressut tajuavat muuttuvia tilanteita alokkaita paremmin, joten aloitekin oli parempi (d8).

Jääkärit saivat aloitteen vuorolla yksi, siitä eteenpäin noppa ratkaisi. Kuusi vuoroa oli skenariolle varattu aikaa, sitten saattue (hmm, kaksi kännykkää oli kuvaamassa sitä) ilmaantui ja ajoi ohi. Itse pelistä ei valokuvia luonnollisestikaan taas tullut otettua, kamera oli kyllä lähettyvillä mutta aika meni enemmänkin sääntöjen opiskeluun ja sisäistämiseen, kahvinjuontiin ja epäolennaisen läpän heittämiseen pelin aikana, joten kuvaaminen jäi taas.

Joka tapauksessa, paremmin koulutetut ja motivoituneet jääkärit etenivät toisiaan tukien, pitäen aloitteen itsellään toista vuoroa lukuunottamatta. Ressujen taitoero oli tappava, ja vaikka pelin päättyessä ryhmä "Jukka" makasikin maassa, ei harjoituksen voittajasta ollut epäselvyyttä, ryhmä "Jannen" kaikki viisi miestä hallitsivat kenttää. Lopputuloksena 14 alokkaista oli joko KIA tai vakavasti haavoittunut, ja ressut scorettivat myös voittoehtonsa eliminoimalla MILANin ja 2/3 panssarikauhusta. Ressut saivat pari vakavaa loukkaantumista. 19-4 päädyimme lopputulokseksi, vähän epämääräisten voittopiste-ehtojen jälkeen, eli selvä voitto ressuille.

Yhteenvetona voisi sanoa, että skenaario ei toki ollut ihan tasapuolinen, vaikka krenadööreillä oli valtava tuliylivoima oli jääkärien paremmuus ilmiselvä. Mietimme pelin jälkeen, että jos krenadöörien komentoryhmän olisi nostanut koulutetuksi (TQ d8), se olisi melkeinpä riittänyt tasoittamaan eron, mahdollisesti jopa kääntänyt edun alokkaille (ryhmä olisi jakamalla tulensa saanut kurmotettua molempia jääkäriryhmiä kohtuullisesti, d6-joukot eivät vain osaa jakaa tulta). Eli pienellä hienosäädöllä tuokin kahakka voisi toimia ihan kivasti tasapainoisena harjoitus-skenaariona. Täytyy tarjota tuota set-uppia vaimolle vielä kokeiltavaksi, hän kuitenkin useamman vuoden Tactical Ops -veteraanina ymmärtää modernia sotaa varmaan paremmin kuin muita hassuja pieniä miehiä :)

Pelinä Force on Force vakuutti kyllä koko porukan kerrasta, ja vaikka meillä tahtoo olla että samaa peliä pelataan noin kerran kahdessa vuodessa kun erilaista pelattavaa riittää vaikka vuoden jokaiselle viikolle, niin tuon pariin tulee kyllä tulevana vuotena palattua ja panostettua enemmänkin. En ihmettele yhtään että peli on viime aikoina noussut Suomen figuskenessä tapetille, systeemi on toimiva, ja ennenkaikkea antaa aivan erilaista luomisen vapautta skenaarioiden suhteen kuin perinteisemmät figuilut. Mielessäni on jo muutamiakin eri skenaarioita, mm. sellainen jossa palestiinalainen vandaali terroristiryhmän tukemana yrittää käydä spreijaamassa yön pimeyden turvin itkumuuriin "Israelilaiset menkää kotiin" :D

Loistavin piirre pelissä on se, että ns. hiljaisia hetkiä ei ole. Molemmat puolet ovat koko ajan mukana toiminnassa, eli ei tule tylsiä "yksi pelaa ja toinen korkeintaan nostelee kuolleita pois pöydältä" -jaksoja kuten monissa perinteisissä figupeleissä.

Modernista sodankäynnistä siirryimme luolastoryöstelyyn, eli pöydälle nostettiin Dungeonquest. Eipä ollut huono vaihtoehto sekään. Peliä en käy nyt sen tarkemmin esittelemään, tuolta BoardGameGeekistä löytää kolmannella kotimaisella kaiken tarpeellisen tarvittaessa. Tämän pelin ehdoton plussa on nopeus. Pelasimme pariin tuntiin kolme peliä, ja eka matsi oli sekä minulle että Jukalle ensitutustuminen peliin.

Peli on kohtuullisen pitkälti tuuripeli, mutta tavallaan hyvässä mielessä. Kyllä, voit törmätä ensimmäisessä huoneessa ansaan joka tappaa sinut kerrasta, mutta hei, sellaista on elämä jos olet seikkailija ja menossa ryöstämään lohikäärmeen aarretta! Kun noin käy itselle, niin se on paska juttu, mutta kyllä se hymyilyttää kun se tapahtuu kaverille. Ei sovi siis kenellekään vakavaa taktista haastetta kaipaavalle, mutta puhtaasti hyvintehtyä mukavaa randomviihdettä arvostavalle satunnaispelaajalle sopii hyvin. Yksinkertaisuuden vuoksi sopii myös nuoremmille pelaajille jos yksi pelaajista edes osaa englantia, tuurielementti pitää huolta siitä että "paras" pelaaja ei aina voita.

Ja siinäpä se, vuosi 2011, ja sen viimeinen viikko. Vuoden 2012 ensimmäiseen viikkoon on tarkoitus saada jotain pelaamiseen liittyvääkin mahdutettua. Avausviikolle aiomme ainakin saada delegaation tuonne pohjoiseen naapurikaupunkiin, ja käydä ainakin yhden päivän verran Kinkkuconissa autolastillisella pelimiehiä (tai -henkilöitä jos naisväkeäkin mukaan eksyy). Lauantaita itse ehdottelin kohdepäiväksi, niin pääsisi vilkaisemaan ainakin Gettysburgin taistelua kuusimillisillä figuilla lautapelien lisäksi. Mutta toistaiseksi autottomana toki on muiden aikatauluista riippuvainen.

Ja Hyvää Uutta Vuotta, kaikille!

maanantai 26. joulukuuta 2011

Viikko 51 - joulu tuli ja meni

Viikon 51 katsauksen kirjoittaminen karkasikin tällä kertaa pyhien takia maanantain ja Tapaninpäivän puolelle. Ei niin, että viikosta liikaa kerrottavaa olisikaan.

No, Baldur's Gate 2 - Shadows of Amn tuli läpipelattua. Seuraavana sitten Throne of Bhaalin kimppuun.

Muutamia hankintoja tuli joulun kunniaksi tehtyä, ensinnäkin Warhammer Historicalin alennusmyynnistä nappasin Warmaster Ancient Armies -lisäosan tuohon antiikinaikojen Warmasterin versioon. Viiden punnan hintaan tuo oli liian houkutteleva tarjous, etenkin kun postitkaan eivät olleet kuin 3 puntaa, joten kahdeksalla kirja kotiin.

Toki heti kun olin tilannut ja ehtinyt jo maksaa, tuli mieleen että tuolta olisi voinut ottaa ainakin Trafalgarin ja Gladiatorin kympillä, samoin Legends of the Old Westin kaikki lisäosat olisivat irronneet 5£ kappale. No, nuo hinnat näkyvät olevan vielä voimassa, eli jos sitä vielä jotain tulevalla viikolla hankkisi lisää, uskoisin että tarjoukset ovat voimassa ainakin vuoden loppuun asti.

Ambush Alley Gamesin Force on Force -säännöstöstä on tullut viime aikoina luettua sen verran, että sekin piti laittaa tilaukseen. 25 jenkkitaalaa tuon PDF-versio kustansi, kymppi+postit lisää niin olisi saanut ihan painetun version, mutta halusin tuon jo samantien luettavaksi joten PDF sai kelvata. Tosin tuollaisen 120/225 sivua tuosta sain tulostettua ennenkuin laserin värikasetti alkoi sanoa itseään irti, loput sitten viikonloppuna töissä. Joka tapauksessa sääntöosio on nyt paperilla, eli nivaskaa voi lukea sängyssä loikoillen mikä on huomattavasti mukavampaa kuin näytöltä tihrustaminen.

Sopivasti hyllystä löytyi ainakin sakemannien moderneja panssarikrenadöörejä Revellin 1/72 -skaalan boksillinen, eli jonkinlaisen joukon alku löytyi jo valmiina tuohonkin käyttöön.

Siinäpä jouluviikon tärkeimmät. Tulevalla viikolla sitten töitä, ja uudenvuoden viettoa, joten mitään kummoista tuskin pelaamisen suhteen tulee vuoden viimeinen viikko tarjoamaan. Jos saisi lueskeltua nuo FoF:n säännöt, ehkäpä mahdollisesti testattuakin niiden toimintaa jollain sakemannien pari ryhmää puolellaan -sotaharjoituksella niin siinäpä kaiketi olisi sopivasti tavoitetta viikolle.

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Viikko 50 - joulu lähestyy uhkaavasti

Jälleen yksi viikko kuluvaa vuotta kallistuu ehtoopuolelleen, ja tällä kertaa siitä ei juuri kertomista pelirintamalla jää. Vaikka ulos vilkaistessa ei kovin jouluiselta näytäkään, silti tuo juhlista tylsin lähestyy vauhdilla. Siksipä elämä keskittyy kaikkeen epäolennaiseen, kuten pikkujouluihin ja muihin turhanpäiväisyyksiin. Miksi vietetään jotain ihmeen pikkujouluja? Eihän meillä ole mitään pikkujuhannuksia tai pikkupääsiäisiäkään, hitto soikoon!

Joka tapauksessa, Baldur's Gate kakkosessa etenin Underdarkkiin. Siinäpä arkiviikon suoritukset pelirintamalla.

Perjantain pelisessiokin kuivui kokoon kun porukasta itse kullekin ilmaantui muuta elämää, mutta lauantai-iltaan saatiin kuitenkin jonkinlaista pientä toimintaa pelaamisen suhteen. Koska pelirupeamaan saatiin mukaan yksi kohtuullisen vähän lautapelien maailmaan tutustunut henkilö, valittin pelit kevyestä ja helposti lähestyttävästä päästä. Eli pitkästä aikaa neppailtiin pari kisaa PitchCaria (jotka allekirjoittanut voitti suvereenisti molemmilla kertaa, yli kierroksen erolla seuraaviin), ja sen jälkeen pelattiin tuota Carcassonne korttipeliä. Peli pelattiin taas noin tuntissa läpi neljällä pelaajalla joista kaksi oli ensikertalaisia, joten kuten viimeksikin totesin, peli on helposti opittavissa ja sopi oikein hyvin seurueelle jossa oli mukana pari casual-pelaajaa.

Leffarintamalla tuli katseltua muutama niin paska leffa että pitää oikein varoittaa muita koskemasta pitkällä tikullakaan. Green Lantern oli aika surkea, vaikka leffan oheen oli varattuna oluttakin. Cross oli ... tai no, oikeastaan voin ehkä suositella tätä, se oli jo sen verran huono että siitä tavallaan tuli jo taidetta.

Ensi viikko. Töitä, kiirettä, hektisyyttä, sen jälkeen joulunpyhät ja hiljentymistä Baldur's Gaten ja Fallout New Vegasin parissa. Mitään en suunnittele enkä ota tavoitteeksi. Ehkä ensi vuonna sitten saisi paremmin kiinni vaikkapa noista figuprojekteistakin, loppuvuosi saa mennä omalla painollaan.

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Viikko 49 - nopaton peliviikko

This week I 'ave mostly been eating prozac.

Tällä kertaa viikkokatsaus aloitettiinkin The Fast Show -lainauksella. Tosin en ole syönyt onnellisuuspillereitä tällä viikolla, mutta olipahan edes joku syy mainostaa tuota erinomaista Britti-sarjaa, joka kielirajoitteisille löytyy suomennettunakin nimellä Ruuvit Löysällä.

Kuten keskiviikkona pikaisesti mainitsinkin, uusi Conan tuli silloin katsottua. Torstaina oli pakko sitten lunastaa lupauksiaan, kun Twilight - Aamunkoi osa 1 oli paikallisessa teatterissa viimeistä iltaa ja vaimolle tuli aikoinaan luvattua että vien hänet sen katsomaan. Jos leffasta jotain positiivista täytyy hakea, niin ainakin se että vaimo tykkäsi - ja sehän tässä se tärkein pointti olikin. Ja kun samalla reissulla käytiin kebabilla, niin allekirjoittaneellekin jäi hyvä maku suuhun reissusta.

Mutta pelien maailmaan. Baldur's Gate kakkosta on tullut pelattua lisää, tuossa viikolla viimeistelin sivutehtäviä ja siirryin viimeinkin kolmenteen episodiin tarinassa. Posti myös kiikutti viime viikolla tilatun lautapeli-paketin, eli hyllyyn uutta täytettä saatiin jälleen.

Perjantaina oli sitten taas lautapeli-iltaman vuoro, ja tällä kertaa testattavana oli kevyempiä pelejä sitten useampiakin. Ja kuten jo perinteisiin kuuluu, kamera ei luonnollisesti käsiin eksynyt illan aikana.

Ensimmäisenä pöydälle nostettiin Wreckage, ja päästettiin jokaisessa meissä asuva, autoleikeistä pitävä pikkupoika valloilleen. Tarkempaa kuvausta pelistä voi lukea vaikkapa tuolta linkitetystä Boardgamegeekin entrystä, mutta pikayhteenvetona todetaan että jos esimerkiksi Wings of War on tuttu, tämäkin peli tuntuu heti tutulta. Sääntömekaniikka ei vaadi mitään rakettitieteen opiskelua, pelivuorot sujuvat vauhdilla ja näinkin yksinkertaiseksi peliksi hauskaa on. Matsi taisi kestää noin puolisen tuntia, ja mukana oli kolme aloittelijaa sekä yksi aiemmin pelannut, eli kertonee kaiken tarpeellisen sääntöjen vaativuudesta. Peliporukalle välipeliksi, tai tilanteeseen jossa yhden pelaajan saapumista tarvitsee odotella 20-30 minuuttia, aivan täydellinen peli. Suosittelen, etenkin jos pitää Wings of Warista.

Romurallista olikin luontevaa siirtyä luolastoseikkailujen pariin, ja pöydälle nostettiin Cave Troll. Jälleen olen laiska, ja linkitän vain tuon Boardgamegeekin katsauksen tähänkin, ja sanon vain muutamia omia näkemyksiä.

Eli peli on melko perinteinen alueenhallintapeli, pelaajilla on kasa seikkailijoita ja hirviöitä, ja korttipakka josta näitä sitten pelataan laudalle. Hirviöt kiusaavat seikkailijoita, ja muutama erikoishahmo kiusaa sitten hirviöitä. Huoneet ovat eriarvoisia kultarahojen määrän suhteen, ja arvokkaimmista tapellaan lujaa. Bonuksena korteista on kaksi eri settiä, joten pelaamisen luonne muuttuu jo sillä että vaihtaa korttisettiä (erikoishahmojen ja monstereiden toiminta vaihtelee näiden välillä - esim. varkaasta tulee vaihtoehtosetissä salamurhaaja, kääpiöstä jätinsurmaaja, ritarista paladiini jne).

Ja mielipide luolapeikosta? Edelleenkin jää odottamaan se päivä että pelaan FFG:n peliä josta en erikoisemmin välittäisi, eli tykkäsin. Ja kun peli alkoi rullata, matsi pelattiin loppuun reiluun tuntiin, vaikka tässäkin neljästä pelaajasta kolme oli ensikertalaisia. Eli mukava peli joko pelattavaksi pari matsia (vaikkapa molemmilla vaihtoehtoisilla korttiseteillä) peräkkäin illan aikana, tai juuri iltaan jossa haluaa kokeilla useampaakin eri peliä. 

Illan päätteeksi kokeilimme kolminpelinä tuota juuri hankkimaani Carcassonne korttipeliä, yhden pelaajan jouduttua poistumaan tässä vaiheessa sosiaalisten velvoitteiden takia. 

Carcassonnen kanssa yhteistä tässä oli lähinnä kuvitus ja teema, ja samanlaiset puiset seuraajat, eli perustyylinen settienkeräily korteilla on muutoin kyseessä.

Pelissä on neljää eri väriä, ja "laudan" viereen pelataan vuorollaan kädestä riviin samanvärisiä kortteja. Kerran vuoron aikana voi asettaa seuraajansa ja varata kaikki sen rivin siihen asti pelatut kortit. Taktikointi tulee siitä, milloin pelata seuraajansa, vai pelaako joku muu itselleen sen rivin mitä juuri yrittää saada jos odottelee. Se, joka malttaa olla pelaamatta seuraajaansa pisimpään, voi viimeiseltä paikalta sitten kerätä hedelmät, tai huomata että joutuikin tyytymään vähempään jos vastustajien pelaamat kortit ei olleetkaan mitä itse ennakoi.

Peliä oli pelaamassa siis kolme ummikkoa (allekirjoittanut oli lukenut pikaisesti säännöt), ja tämäkin pelattiin noin tuntiin silti, eli kevytpelistä tässäkin on kyse. Ja elementtien vähyydestä huolimatta silti aivan kelpo peli, pidän tätä oikein kelpo ostoksena tuohon tarjoushintaan (12,90€) millä se irtosi. Sopii mainiosti vähemmän (ja vähemmän totisesti) pelaavien kavereiden houkuttelemiseen pelisessioon, johon ei kuitenkaan veteraanikaan kyllästy heti.

Ensi viikolla sitten taas uudet kujeet. Tarjolla on ainakin työpaikan pikkujoulua, työviikonloppu ja muuta sekalaista elämää, joten peli-iloittelut jäänevät perjantai-illan lautapelisessioon. Jollei satunnaisia Fallout- ja BG2-sessioita lasketa. Maalaamisen suhteenkin todennäköisesti tulee olemaan hiljaisempaa.

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Pikamulkaisu - Conan the Barbarian

Vapaapäivä? Maalaussessio? Eikä mitä, leffaa tulille!

Itse asiassa vaimo kysäisi että voitaisiinko katsoa joku leffa. No, kauppareissulla menin sitten Filmtowniin...

Edelleenkään en leffablogiksi tätä yritä, mutta kyllä Conan on niin lähellä kaikkea minun pelaamisharrastetta, että pakko on nyt.

Kaverini antoi hyvän vinkin lähteä arvostelemaan leffaa - tuntuiko että tuhlasit aikaasi? Siinä suhteessa uusi Conan on ihan käypää viihdettä, en tuntenut tuhlanneeni aikaani enemmän kuin olisin random vapaapäivätoiminnoissa tuhlannut. Kaksi euroa kahdelle ihmiselle (ja koiralle ja kahdelle kissalle) ajanvietettä, ei liian paha sekään.

Arnold-Conaneista oli vain henki jäljellä, koska sekä itselleni että vaimolle tuli oikeasti välillä mieleen Prince of Persia -disneypläjäys, veriroiskeilla höystettynä. Samoin venäläisten oma barbaarileffakopio Wolfhound kävi mielessä muutamaankin kertaan.

Käsittelenkö juonta? Käynkö kiinni näyttelijäsuorituksiin ja käsikirjoituksiin? No en todellakaan taaskaan.

Jos haluat katsoa vajaan pari tuntia kuinka miekka heiluu, veri lentää, juoni on perushuttua mallia conan vs. muut, ja tiedät kuka voittaa lopussa, tervetuloa elokuvan pariin. Lupaan että tulet nauttimaan. Jos haluat monipolvista juonta, hienoja näytelijäsuorituksia ja vastaavaa, katso vaikka Casablanca.

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Viikko 48 - pelirintamalla aktiivista

Vuoden 2011 viikot alkavat käydä vähiin ennenkuin loppuvat, ja kuukausikin vaihtui jo viimeisen puolelle. Mennyt viikko olikin vaihteeksi kohtuullisen tiivis harrasteiden suhteen, kun lähes päivittäin jotain tapahtui.

Alkuviikolta tärkeimmät tulivatkin jo postailtua aiemmin, perjantaina sitten tuli sekä tilailtua vähän lisää pelattavaa, että testailtua jo muutaman kerran aiemmin mainitsemaani SAGAA.

Lautapelit.fi:n joulukuun alkujakson tarjouksista löytyi Beowulf hintaan 3,90€, ja Carcassonen korttipeliversio hintaan 12,90€, molemmat tuli laitettua tilaukseen.

Perjantai-illan pelisessiossa sitten tutustuimme SAGAAN. Nelinpeli muuttui kolminpelisessioksi kun Mikko joutui vetäytymään sosiaalisiin kiireisiin vedoten, mutta saimme silti kunnon häröilymätön aikaiseksi. Allekirjoittanut halusi isoja kirveitä eli nappasi juutit (Anglo-Danish) itselleen, Jukan vietyä viikingit ja Jannen tullessa kentälle normanneilla.

Tässä välissä on pakko todeta että neljä on jotenkin maaginen luku, kun napataan mikä tahansa random marginaalipeli ja katsotaan sen osapuolia. Isoja ryhmittymiä on aina neljä, kuten nyt tässä SAGAssakin - walesilaiset jäivät tällä kertaa rannalle. Mielikuvitus ei ilmeisestikään pelintekijöillä alussa koskaan riitä viiteen.

Joka tapauksessa, lyhyt katsaus peliin, sääntökirjaa en ole lukenut muuta kuin selailemalla lyhyesti pelin tiimellyksessä joten kuvailen lähinnä miten pelikentällä asiat tuntuivat toimivan.

Pelikoko on perus-skirmish. Itse edustin puhdasta eliitti-soturijengiä, eli minulla oli 16 mosuria ja sotapäällikkö, viikinkejä oli kourallinen enemmän ja normanneillakin oli vähän ylivoimaa minuun verrattuna. Normannit olivat kentällä ainoat joilla oli ratsuja/jousia.

Pelisysteemi on lautapelimäinen, ja mielestäni toimi erittäin hyvin. Jokaisella osapuolella on oma kasansa noppia (joita voi simuloida tavallisilla kuusisivuisilla, nopissa on kolme symbolia, joista yleisin on 1-3, keskiharvinainen 4-5 ja sitten se kuutonen). Sotalordi tuottaa kaksi noppaa, paremmat joukot (ei nostoväki) yhden. Pelit ovat mittelöitä joissa yleensä on tuollainen 5-6 noppaa (eli päällikkö ja 3-4 joukkoa). Ja se minne nämä nopat allokoidaan, on jokaisen joukkion "pelilauta", jossa on 15 vaihtoehtoa, joista jokainen vaatii erilaisia noppia/noppayhdistelmiä.

Joukot ovat kaikilla osapuolilla ihmisiä. Eli ei ole mitään fantasiapelien tapaisia über-joukkioita, vaan jokainen tottelee kirvestä siinä missä toinenkin, toki sotalordi on aavistuksen kovempi. Erot eliitin, rivimosurin ja nostoväen välillä tulevatkin juuri tästä noppien käytöstä. Jokaisen yksikön aktivointi syö pääsääntöisesti nopan - eliiteille kelpaa mikä tahansa silmäluku, rivimosureille vain kaksi kolmesta, ja nostoväki tottelee vain yhdellä merkillä.

Eli laudalla on jokaiselle joukkotyypille aktivointiruutu, joihin pelatuilla nopilla aktivoidaan vastaavia yksikköjä. Aktivaatioita ovat liike (johon kuuluu charge jos pääsee kiinni viholliseen), lepo, ampuminen (jos omaa kantama-aseita). Lisukkeena ruudut jolla "kuutosen" saa uhrata heittääkseen kaksi uutta noppaa, ja toinen johon voi säilöä noppia jolla ostaa bonusta taisteluissa - nämä viisi on kaikille yhteisiä toimintoja, löytyy tuosta laudan kuvasta vasemmalta.

Loput kymmenen ovatkin se osio mitkä tuovat sen varsinaisen eron armeijoille, eli jokainen osapuoli pystyy nopillaan vaikuttamaan pelin kulkuun eri tavalla. Juuteilla esimerkiksi on tuossa viisi eri toimintoa jotka pelaavat vastustajan väsymykseen liittyen, viikingeillä oli ainakin kohtuullisia taistelutoimintoja jne.

Väsymys täytyy vielä tosiaan mainita erikseen, eli joukot keräävät toimiessaan väsymystä, ja tämä sitten vaikuttaa niiden toimintakykyyn - vieläpä niin, että vastustaja voi poistaa joukolta näitä fatigue-markkereita ja aiheuttaa haluamaansa kiusaa niillä (heikentää osumista tai haarniskaa, liikkumista jne).

Kaiken kaikkiaan, jos kaipaa nopeaa, helppoa ja toimivaa figupeliä, SAGA on oiva valinta. Uskoisin myös, että tällä pelillä olisi helppo houkutella enemmän lautapeleihin suuntautuneita pelikavereita tutustumaan figuilun maailmaan. Eli suosittelen ehdottomasti kokeilemaan jos mahdollista. Katsaus saattoi olla aika sekava, kirjoitin suurimman osan töissä vielä niin että puhelin keskeytti turhan usein, mutta toivotaan että se jotain kuvaa antoi kuitenkin. Normaalisti minulla on myös peliesittelyä naputellessa säännöt vieressä, nyt ei ollut eli senkin vuoksi vähän hutera katsaus.

Ensi viikolla sitten taas jotain muuta, perjantaina pelataan jälleen, keskiviikkona aioin käyttää illan maalaamiseen, ja muutoin aikataulusta ei ole mitään tietoa. Nyt takaisin Babylon viitosen pariin, lauantai meni sen parissa kun vaimon kanssa päätimme katsoa viimeinkin tuon neloskauden loppuu - pari jaksoa jäi vielä tälle illalle.

torstai 1. joulukuuta 2011

Joulukuun avaus: maastotalkoot

Vapaapäivän tavoitteenahan oli maalata. No, kuten edellisessä postauksessa mainitsin, vaatehuoneeseen vapautui tilaa mm. maastoille, ja kun niitä sitten järjestelin huomasin että niissähän olisi kokolailla korjaamista ja laittamista. Niinpä tartuin kyllä pensseliin, mutta en maalatakseni vaan liimatakseni, tavoitteena korjailla kukkuloiden päältä varisseet päällysteet flokkaamalla, ja samalla viimeistellä metsiköille pari alustaa.

Ensimmäisenä tartuin toimeen metsien suhteen. Puina minulla on useampi paketti muistaakseni Woodland Scenicsin puita, jotka joskus basetettiin vaimon kanssa plasticardista tehdyille alustoille. Tähän mennessä on tullut käytettyä metsäalueita rajaamaan vihreää pahvia, muovia ja vastaavaa, niinkuin tuollaisen alustan tekeminen olisi isokin projekti. No, nyt tuli viimeinkin pari valmiiksi.


Ja kun päälle kylvää puita, saadaan aikaan kaunista (tai sitten vähemmän kaunista) sekametsää. Toki halutessa saadaan pelkkiä kuusia kylvämällä myös havumetsää. Noita oli tarkoitus tehdä vielä pari lisää. Alustana on käytetty noin puolen sentin styrox-levyä joka on sivelty Eri-Keeperillä ja hiekoitettu, sen jälkeen vihreä spray, keltainen kuivaharjaus ja vähän erilaista kasvustoa tuomaan eloa.


Metsien jälkeen olikin aika käydä käsiksi kukkuloihin. Yksitasoisia peruskukkuloita korjailin kuntoon tällä erää neljä kappaletta, muutaman jäädessä odottamaan vielä seuraavaa kertaa. Kukkulat on tehty kahden sentin finnfoam-levystä, jotka nekin on päällystetty hiekalla ja vihreällä sprayllä. Päälle on sitten kylvetty flokkia, static grassia ja Woodland Scenicsin foliagea.


Viimeisimpänä, joskaan ei vähäisimpänä, korjailin pari kaksikerroksista kukkulaa. Näihin on vähän yritetty lisätä yksityiskohtaa, toiseen jyrkkää kallioseinämää, toiseen kivilouhikkoa, vaihtelevalla menestyksellä.


Näilläpä sitä kelpaakin huomenna mallintaa historiallisesti erittäin eksaktia vääntöä jossa viikingit vs. normannit vs. walesilaiset vs. tanskalaiset ottavat mittaa toisistaan.