Charly - lupa sikailla

Työkiireet ovat pitäneet allekirjoittaneet irti peliharrasteista, eikä tietokoneongelmatkaan ole juuri asiaa auttaneet. Maanantaina ehdittiin jonkin verran pelaamaan, joten tässä hiljaisempana hetkenä nappasin peliesittelyyn hyllystä yhden vaimon suosikeista, eli Charlyn.

Ulkoasultaan peli näyttää lastenpeliltä, ja ikäsuosituskin (6+) antaa moista ymmärtää. Olettaisin (en ole päässyt testaamaan) että toimii kyllä lastenpelinäkin, jos pelaa vähän rennommalla asenteella, mutta kyllä peliä voi pelata ihan tosissaan otettavana taktisena sikailuna aikuisporukalla. Tuollaisena 20-30 minuutin välipelinä ihan kelpo valinta, ja kun hintakaan ei ole kovin paha (tarjouksesta lähti alta kympin) niin melko suositeltava hyllyntäyte.

Peli jakautuu kahteen vaiheeseen, jossa ensimmäisessä seitsemästä eläinkortista koostuvaa kättä pyritään muokkaamaan parhaaksi mahdolliseksi, ja toisessa vaiheessa sitten rajallisista ruokaresursseista nämä kädessä olevat eläimet pyritään ruokkimaan. Kaikilla pelaajilla on alussa 15 hunajaa, joka kelpaa ruuaksi kaikille eläimille, ja ne eläimet jotka jäävät ruokkimatta pöydästä, täytyy ruokkia omasta hunajavarastostaan. Peli loppuu kun jonkun pelaajan hunajat loppuvat, ja se jolle jäi eniten hunajaa jäljelle voittaa. Yksinkertaista ja helppoa, ainakin pelimekaniikaltaan.

Eläimiä on viittä eri lajia, joista apinoille maistuvat banaanit, koirille luut, kaneille porkkanat, hiirille tietenkin juusto ja siat syövät mitä tahansa. Sikoja on aina kortissaan kaksi, muita eläimiä on jokaisessa kortissa ruokittavaksi yhdestä kolmeen suuta. Pelin ensimmäisessä vaiheessa näitä eläinkortteja jaettiin siis jokaiselle pelaajalle seitsemän. Samalla pelattiin pöytään (pelaajien määrästä riippuen) 1-3 ruokakorttia, jonka lisäksi jokainen pelaaja saa yhden ruokakortin.

Ruokakortteja on, kuten edelläkin jo varmaan kävi ilmi, neljää lajia, jokaisessa neljästä kahdeksaan ruoka-annosta. Näistä osa poistetaan pakasta, riippuen pelaajamäärästä, joten pelaajamäärästä riippumatta resurssit ovat tasapainotettu sopivan matalaksi.

Kuten jo mainittu, alussa saat käteesi siis 15 hunajaa, seitsemän eläinkorttia, yhden ruokakortin, ja näet ne ruokakortit mitä on pöydässä (eli vastustajillasi on myös ruokaa, mutta et tiedä mitä). Loput eläinkortit jäävät nostopakaksi, näistä päällimmäinen käännetään poistopakan pohjakortiksi. Pelaaja, joka röhkii parhaiten aloittaa pelin (sääntö jota tosin emme ole koskaan käyttäneet), myöhemmillä kierroksilla aloittava pelaaja on se jolla on vähiten hunajaa. Vuorosi aikana voit nostaa joko nostopakan tai poistopakan päällimmäisen kortin, ja heittää yhden kortin kädestäsi poistopakan päällimmäiseksi tai vaihtoehtoisesti huutaa "ruoka-aika". Kun joku pelaajista huutaa "ruoka-ajan", muilla on yksi vuoro vaihtaa (halutessaan) vielä kerran kortti, sitten aloitetaan syömingit.

Syöminkien aluksi kaikki kädessä olleet ruokakortit asetetaan pöydässä olleiden seuraksi, ja ruoka-aikaa huutanut pelaaja pelaa yhden eläinkorteistaan yhden ruokakortin viereen. Kyseisen kortin ruoka-annokset vähenevät vastaavasti, eli jos vaikkapa viiden porkkanan kortin viereen pelataan kolmen jäniksen kortti, porkkanoita jää kaksi syötäväksi. Ruokintavuoro kiertää sitten niin kauan kuin pöydässä tarjottavaa riittää ja pelaajat pystyvät pelaamaan eläimiä joille ruoka maistuu. Käteen jääneet kortit joutuu ruokkimaan siis hunajallaan, joten tavoite on saada pelattua mahdollisimman paljon kortteja pöytään. Siat ovat hunajan suhteen ahmatteja, eli käteen jääneet siat syövät neljä hunajaa, eli niistä kannattaa oikeasti päästä eroon.

Peli on siis yksinkertainen, ja nopeasti opittavissa. Päällisin puolisin myös vaikuttaisi ettei turhan paljoa tarvitse miettiä, läiskii kortteja ja yrittää saada mahdollisimman hyvän käden aikaiseksi. Väärin. Pelinluku oikeasti on tärkeässä asemassa, ja se saako itse elukkansa ruokittua ei aina ole se tärkein seikka, jos saa vastustajat onnistumaan siinä vielä huonommin. Ja kun ruoka-ajan huutanut pelaaja aloittaa syömingit, tällä on hyvä mahdollisuus heikentää jotain harvalukuista ruokalajia oikein kunnolla. Pöydässä vain 4 banaania? Pelaa siihen 3 apinaa, ja muille jää käteen laumoittain nälkäisiä kädellisiä.

Eli kokonaisuutena hauska pikkupeli, jossa sikailu useinkin kannattaa. Bonuksena alkuvalmistelut eivät vie kuin hetken, mikä on tärkeä ominaisuus tällaisen kevyen välipelin tapauksessa. Pienenä miinuksena mainittakoon aika hentoiset kortit joissa alkaa kulumista näkyä melko nopeasti, toki korttisuojat auttaisivat moiseen. Peliä on tullut testattua kolmella, neljällä sekä viidellä pelaajalla, ja kaikilla pelaajamäärillä toiminut hyvin. Yllättäen, vaikka vaimon yksi suosikkipeli kyseessä onkin, en muista että olisimme testanneet kaksinpeliä, tosin luultavasti muistan väärin. Loppuun vielä kouluarvosanallinen arvostelu, ja Charlylle päädyn antamaan 7,5.

Green Bay Ratsies - uusintaottelu

Tiiviin työviikon vuoksi maanantain peliraportin julkaisu venyi  lauantaille, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, tai jotain.

Viimeviikkoisesta tappiostaan sisuuntunut Kaaoksen liitto halusi revanssia, ja tokikaan viheriäät rottamiehet eivät moisesta kieltäytyneet (lue: peliporukan työvuorojen takia muutamaan viikkoon ei saada isompaa porukkaa koolle, joten voi pelailla vaihteeksi kaksinpelejä). Samalla allekirjoittanut sai tilaisuuden testailla lisää uutta kameraa, tosin pelin tiimellyksessä tilannekuvien otto tahtoi jäädä varsin satunnaiseksi.

Siispä tiimit astelivat areenalle, ja tällä kertaa yleisöäkin kiinnosti aavistuksen enemmän, 8000 kaaosfania saatiin aitioon, mutta edelleen rottia oli hienoinen enemmistö, eli 9000. Ratsies oli hankkinut viime pelissä menehtyneet Bilik Bitterbloodin tilalle seiska-paitaan uuden linjarotan, Zulbag Mousehunterin, ja vahvistautunut myös apteekkarilla. Kaaostiimin ainoa tapahtuma oli numerolla #1 pelaavan Marauderin hankkima Sure Hands -taito.

Kaaos voitti kolikonheiton, ja päätti aloittaa potkaisevana joukkueena. Pallon leijuessa ilmassa kaaospelaajat jäivät tuijottamaan komeaa korkeaa potkua, ja sillä välin rotat livahtivat jo liikkeeseen (Quick Snap). Kuvassa rottatiimien aloitusmuodostelma Quick Snapin jälkeen, pallo näkyi jääneen kuvasta ulos, se on kolme ruutua vasemmalle ja yksi alaspäin Zulrat Ironarmista (#1) nähden.

Rottien aloitusvuoro etenee suunnitellun mukaan, oikeaan reunaan runnotaan Gutter Runnerien mentävä reikä, Zulrat nappaa pallon jääden takalinjoille kolmen linjarotan ympäröimänä. Vuoron lopettaa sitten nopanheitto josta melkein tuleekin rottien tavaramerkki peliin ... Nitz Bullrushin (#2) nurinlaittama kaaospelaaja suorastaan kerjää käpälää naamaansa, ja Hisz Goblineater (#9) ystävällisesti sitä käy tarjoamassa. Tupla-ykköset, Hisz pihalle ja kaaospelaajaan ei tainnut edes osua koko käpälä. Onneksi asetelmat ovat hyvät, pallo on turvassa ja Gutter Runnerit maalinteko-asemissa, joten eipä hätää...

Vai onko perhana sittenkin? Kaaos tuo vähän apuja kiinni Zulratin edessä olevaan kolmen linjarotan suojamuuriin, ja iso, ruma ja ennenkaikkea Frenzyttävä minotauri hönkii päälle! Eka sarvien kanssa tehty blokki tönäisee suojaavaa rottaa taakse, toinen kaataa linjarotan ja tuo ison möllin kiinni Zulratiin, ja yllättäen "suojassa" ollut heittäjä onkin naamatusten ruman lehmän kanssa! Tiukkahermoinen rottaheittäjä ei kuitenkaan kauheasti moisesta hätkähdä ... vielä!

Oikealla laidalla rotat alkavat valmistella maalintekoa, pelisuunnitelmana on raivata tilaa oikeaan laitaan, heittää pallo lähimmälle Gutter Runnerille joka voi juosta syvemmälle, ojentaa pallo Hand Offilla seuraavalle Gutterille joka juoksee maalin. Ja kun hyvin suunniteltu on kuulemma puoliksi tehty, ei muuta kuin suunnitelmaa toteuttamaan. Block ja Blitz laidalla toimivat kuten pitääkin, ja vastustajat saadaan pois Guttereiden iholta lyömästä painetta. Tämähän sujuu kuten suunnitelmissa. Enää Zulratin 3+ dodge irti Minotaurista ja re-rollikin vielä käyttämättä, kohta on pallo maalissa!




Zulrat irtoaa Minosta, ja ... no niin. Ykkönen, ja re-rollista ykkönen. Että sellainen dodge tällä kertaa. Vuoro kaaokselle, pallo maassa syvällä rottien kenttäpuoliskolla, vaikuttaa todellakin lupaavalta.




Kaaos asemoi pelaajiaan vähän paremmin, Mino blitzaa lisätilaa pallon ympärille ja tulee pallon viereen, ja sitten kaaos näyttää että osataan sitä sielläkin. Pallo lähtisi maasta 3+:lla, nopista pyörähtää se normaali ykkönen ja re-rollikin antaa kakkosen. Pallo on liukas tänään.




Vikkeläkinttuiset rotat, oikean laidan Gutter Runnerit etunenässä, ryntäävät kohti palloa, pääsemättä siihen kiinni mutta luomaan kuitenkin edes vähän painetta palloa lähinnä oleviin kaaospelaajiin. Kun tärkeät siirrot on saatu alta pois, vuoro onkin hyvä lopettaa kokeilemalla yhden nopan blokkia linjarotalla. Olisi jo alkupelin noppatuurin jälkeen pitänyt tietää paremmin mikä on odotettavissa oleva lopputulos...





Kaaos ei liiemmälti aikaile, pallo on otettavissa ja maaliin on matkaa vain muutama askel. Zulratin viereen marauder assistoimaan, blitzillä rotta nurin, pallo vuorenvarmasti haltuun ja juoksu maaliin. Ei pyörinyt kaaokselle nopista pääkalloja ja ykkösiä, mikä olikin rottien ainoa toivo tilanteessa. Eli 1-0  kaaokselle, ja miehet (sekä elukat) ryhmittymään uuteen potkuun.







Aavistuksen aiemmasta epäonnestaan viisastuneet rotat pelaavat varman päälle, Snitz the Speedyn ympärille rakennetaan häkkiä keskiviivan tuntumaan, ja Zulrat poimii pallon vuorenvarmasti ja toimittaa sen Snitzin käpäliin. Aikaa tasoitusmaalin tekemiseen on vielä reilusti, joten hyvältä alkaa näyttää kaikista takaiskuista huolimatta. Keskelle pitäisi saada tehtyä aavistuksen reikää, ja #8, Dirzs Ratbite lähtee sitä tekemään. Ja aiempien kierrosten perusteella ei ole kovin vaikea arvata kuinka siinäkin käy... Mutta hei, ei sentään tupla-kalloja, eli saatiin marauderikin nurin! Re-rollit toki tässä vaiheessa puoliaikaa ovat loppu. No, pallo on kuitenkin kohtuuturvassa, eli ei tämä nyt katastrofi ollut.

Kaaos aloittaa murjomaan, ja viime pelissä kuolleen Bilik Bitterbloodin korvannut Zulbag Mousehunter saa tällin jonka jälkeen hänet kannettaan pihalle, eikä rotanretale kykene kentälle vielä seuraavassakaan ottelussa (miten niin meidän seiskapaita on muka kirottu). Rotat puolestaan luikahtavat oikeaan laitaan Snitzin kantaessa palloa, vakaana aikomuksenaan tehdä tasoitusmaali seuraavalla vuorolla. Luonnollisesti häkkiä ei saada kokonaan valmiiksi kun Tazuk the Putrid dodgettaa vuoron lopuksi, odotettavissa olevin tuloksin

Kaaos käy Snitzin kaatamassa, nappaa pallon haltuun muttei saa rottien onneksi aivan hirveästi pelaajia pallonkantajan suojaksi, mutta silti niin paljon että vähän apuja rouva Fortunalta tullaan tarvitsemaan jos aiotaan pallo vielä riistää. Ja re-rollit olivat siis käytetty.

No, se ei pelaa joka pelkää, eli yrittämään. Aluksi blokkaillaan vähän tilaa jotta Zulrat pääsee juoksemaan Ogren ja Minon väliin, todella turvallinen paikka heittäjärotalle mutta nyt ei muu auta. Nitz heittää pallonkantajan vieressä olevan marauderin nurin yhden nopan blokilla ja pääsee pallonkantajan viereen assistoimaan Snitzin epätoivoista yhden nopan Blitziä ... joka onnistuu! Pallonkantaja nurin, tosin hyvä noppatuuri jatkuu ehkä liikaakin, kun Nitz nappaa pomppivan pallon käpäliinsä. Tarkoitus oli että se jäisi vapaaksi ja joku Gutter Runnereista saisi yrittää viedä se maaliin.

Kaaoksen Blitz Nitziin epäonnistuu ja vain tönäisee, joten pallo pysyy rotilla. Aavistuksen ikävään paikkaan itsensä työntänyt Zulrat saa Ogren nyrkistä, ja kuuluu inhottava rusahdus. Tuloksena lonkkavika ja -1 MA, pienen harkinnan jälkeen apteekkari jättää yrittämättä hoitaa rottaparan, säästetään rohtoja pahempaa varten kun heittäjälle tuo yksi ruutu liikettä ei ole niin elintärkeä. Seuraa marauderin vuoro kaatua dodgessa, jonka seurauksena Nitzin ympärille ei saada tarpeeksi painetta, joten viimeiselle kierrokselle jää jännitettäväksi onnistuuko Nitz 3+ dodgessaan. Stormvermin livahtaa Minon käsien alta ja ... kyllä! Tyhmä lehmä jää tuijottamaan perään kun rotta juoksee pallo kainalossaan tasoitusmaalin! Kaaoksen tasoittava vuoro on pelkkä muodollisuus.

Puoliajalle lähdettiin siis tilanteesta 1-1. Ottelun ensi puoliajan tiimellyksessä yksi paikallinen innokas karvainen rottafani ehti jo sammahtaa...

Toiselle puoliajalle rotat lähtevät potkaisemaan  kahden miehen alivoimalla, eli yhden ulosajon ja kahden loukkaantumisen jälkeen vain 9 rottaa on pelikykyisiä. Kaaoksen draivi on kohtuullisen perinteinen, häkitetty pallo tuodaan vuorenvarmasti rottien alueelle ja lopulta maaliin. Matkalla telotaan lisää rottia sairastuvalle, #10 Naz the Paw ja #12 Tazuk the Putrid siirtyvät sairastuvan puolelle, ja kumpikaan kaksikosta ei tule takaisin seuraavaankaan peliin. Skillittömien AV7 pelaajien elämä Blood Bowl-kentillä ei ole herkkua.

Seitsemän rottaa siis enää asettuu vastaanottamaan kaaoksen aloituspotkua. Mutta kuten sanotaan usein, yleisö on ylimääräinen pelaaja. Ja pallon ollessa ilmassa yleisö on vähintään sata ylimääräistä rottapelaajaa tällä kertaa, kun Kick-offissa nopista pyörähtää tupla-kuutoset eli Pitch Invasion. 11 kaaospelaajasta telotaan maahan peräti kuusi, kaaosfanit saavat kolkattua vain kaksi, joten vähälukuisille mutta sitäkin nopeammille rotille jää mukavasti tilaa varmistella maalia. Heittäjän ollessa ulkona #4 Snaz Nimblefinger (jolta aivan yllättäen puuttuu 1 SPP skill-heitosta) hoitaa pallonkäsittelyn, muiden Guttereiden juostessa odottamaan syöttöä. Turha kikkailu jätetään pois, pallo otetaan maasta ja toimitetaan syvälle kaaoksen kenttäpuoliskolle jossa #5 Skeetz Quickpaw sen nappaa varmasti käpäliinsä. Kaaos saa käytyä heittämässä Blitzin sinne, mutta dodge pelastaa ja seuraavalla vuorolla ei yritetä yhtään mitään ylimääräistä vaan Skeetz tasoittaa pelin.

Loppu onkin sitten taputtelua, seitsemän viimeistä rottaa yrittävät epätoivoisesti hidastaa kaaoksen marssia kohti voittomaalia. Yksi epätoivoinen paikka avautuu, kun kahden dodgen ja kahden GFI:n jälkeen #5 Skeetz Quickpaw pääsee kiinni palloa kantavaan goottityttöön, ja antaa Snitz the Speedylle mahdollisuuden yrittää kaatoa kahden dodgen ja GFI:n jälkeen yhden nopan blokilla. Vähemmän yllättäen kahdeksan nopanheiton sarjassa joku menee pieleen, enemmän yllättäen se on juuri se viimeinen heitto. Re-rollit olivat tässä vaiheessa jo historiaa, luonnollisesti.

Kaaoksen potku ja seuraavat viimeiset hetket ovat enää välttämätön muodollisuus, ja peli päättyy rottien kirvelevään 2-3 tappioon, ja Casualtytkin menivät inhottavasti 0-4 kaaokselle. Parhaana rottapelaajana palkittiin #8 Dirzs Ratbite, kukaan ei kyllä tiedä miksi - varmaan siksi että hän sai kerran blokatessaan jopa kaaospelaajan nurin itsensä lisäksi. Lipputuloja rotat kuittasivat tällä kertaa 50000 kultarahaa, eli yhden linjarotan hinta sentään. Tosin ovela manageri ei osta rottaa vielä, vaan säästää rahat ja antaa kentälle juosta 3 Journeyman-linjarottaa ensi peliin.

Ensimmäiset kokemusheitotkin saatiin, kun #4 Snaz Nimblefinger ja  #5 Skeetz Quickpaw saivat tarpeeksi kokemusta edetäkseen. Snazille nopista pyörähti tupla-viitoset, mikä aiheuttikin varsinaisen pohdinnan ottaako +1 MA vai tuplilla jotakin johon ei muuten pääse käsiksi. Mahdollisuus rottaan joka tekee maalin vuorossa oli kuitenkin niin houkutteleva että tuo +1 MA valittiin. Skeetz puolestaan heitti 1 ja 6, ja valitsi omaa hengissäpysymistään silmälläpitäen Blockin.

Warmaster Empire

Uutta kameraa on tullut kovasti testattua, ja se tuntuu täyttävän kohtuullisen hyvin allekirjoittaneen perusvaatimuksen tekniikan suhteen (suomeksi: suuntaa kamera kohteeseen ja paina nappia, ja muusta ei tarvitse välittää).

Siispä esittelyyn ainoa kokonaan maalattu armeijani missään pelissä, eli Warmasterin Empire. Armeijan kotiprovinssi on Talabeclandin suurherttuakunta, joten väriteema on puna-keltainen. Talabecland on pääasiassa metsämaita, joten sotakoneita ei liikkuvaan erämaiden armeijaan ole kelpuutettu (lue: ostin figut yhtenä läjänä käytettynä tuossa kokoonpanossa, enkä ole vielä hankkinut vahvistuksia). Esittelystä tulee aavistuksen kuvaraskas, koettakaa kestää.

Esittely aloitettakoon, kuten aatelisen arvolle sopiikin, armeijan kenraalista. Hänen Korkeutensa Gustav III von Obelheim tykkää viihtyä oluensa ääressä, henkivartioidensa ympäröimänä. (Kuvia klikkailemalla niistä pitäisi kaiketi saada vähän isompiakin versioita näkyviin). Pöydän äärellä vinkkejä antaa armeijan todelliset aivot, eli kenttämarsalkka Fredemann Pfannenschmidt. Väitetään myös, että Hänen Korkeutensa taito komentaa johtuu hänen haltuunsa joutuneesta Komentojen Kruunusta (kenraali lähtee peliin aina mukanaan Crown of Command). Komentoständi on sijoitettu sääntöteknisesti liian isolle alustalle, joten pelissä kaikki mittaukset suoritetaan komentajien tärkeimmästä varusteesta, eli pöydällä olevasta pullosta.

Armeijan taikavoimista vastaa herra Theophilus Rott. Ei, Theophilus EI ole tuo parrakas punakaapuinen sauvanheiluttaja tuolla taustalla, vaan tuo kitukasvuinen pikkukaveri etualalla. Mutta kukaan ei luonnollisesti halua kitukasvuista rumaa velhoa palvelukseensa, joten Theophilus ratkaisi ongelman palkkaamalla näyttelijän näyttelemään velhoa, ja naamioitui itse apuriksi. Hämäys on toiminut täydellisesti, ja kaikki ovat tyytyväisiä järjestelyyn.

Sankariosastolla joukkoja käskyttää useampikin henkilö, joista ensimmäisenä esittelyyn "Wellebornin luupäänä" tunnettu ritari, Dietmar Helembertus. Dietmar on hiljainen mies, mutta silloin kun hän karjaisee käskyn häntä tavataan kuunnella, ja hänen tilannetajunsa on taistelukentällä loistava. Hänet nähdäänkin usein johtamassa ritareita sivustalla tekemässä koukkauksia vihollisen kylkeen.

Kapteeni Wilhelm Bergen on rahvaanmies, rivisotilaasta komentajaksi kohonnut ja hän ei ole koskaan halunnut edes hevosta itselleen. Hänen paikkansa on hilpari- ja varsijousmiesten rivistössä, ja muualle hän ei haluakaan. Hänen lipunkantajansa Gerhart seuraa häntä uskollisesti minne hän meneekin.








Sankareista viimeisenä täytyy mainita, vaikkei moiseen mitään syytä olisikaan, herra ritari Bastian Turmgever, Ulricin soturipappi joka jostain ihmeen syystä on välillä eksynyt armeijan mukaan. Talabeclandhan on tunnettu Taalin palvonnastaan, ja Sigmariakin siedetään toki, mutta Ulricin soturipappi on useamman kerran löytänyt itsensä täysin väärästä paikasta yrittäessään komentaa sotilaita. (Ylimääräinen komentofigu joka ei mahdu 1500 pisteen listaan, mutta ollut välillä varamiehenä ja todellakin "kunnostautunut" siinä ettei saa lähes koskaan annettua yhtään käskyä).

Esikunnan jälkeen päästäänkin armeijan suorittavaan osioon, eli sen varsinaiseen selkärankaan. Hilparimiehiä löytyy neljä osastoa, joista jokaisella tukena skirmisher-jaosto. Hilparimiehet ovat armeijan pakollisia valintoja (eli kaksi yksikköä jokaista täyttä tuhatta pistettä kohden noita tarvitaan), joten neljä yksikköä on on sopiva määrä armeijaan, tarvittaessa voi laajentaa listaa 2000 pisteeseen kivuttomasti.


Empiren jalkaväkiyksiköt saavat erikoisuutena liittää itseensä skirmishereitä, jotka ovat ylimääräinen ständi jalkaväkeä joka taistelee hyvin ja jonka voi uhrata ilman että yksikön taisteluteho kärsii siitä. Siksi moiset on mukana kaikilla.






Jos ja kun maailma tulee hulluksi, tulee toki osa ihmisistäkin. Flagellantit eivät pelkää kuolemaa, joten turha pelätä yhtään mitään muutakaan. Peloton yksikkö joka lyö kovaa, kyllä kiitos. Se, mikä ajaa skirmisherit liittymään hulluihijn pysyy mysteerinä.


Jalkaväkiosaston täydentää kaksi yksikköä varsijousimiehiä, joista veteraanit eli "osasto vihreä" ovat saaneet tuekseen skirmisherit, "osasto sininen" koostuu märkäkorvista ja saa tulla toimeen omillaan. Varsijousetkin ovat armeijassa pakollinen valinta, 2 yksikköä per 1000 pistettä kuten hilpareitakin, joten näitä on hankittava lisää jos haluaa laajentaa armeijaa kahteen tonniin.

Lopuksi viimeisimpänä mutta ei missään määrin vähäisimpänä armeijan varsinainen iskuvoima, eli ritarit. Warmasterissa jalkaväki hallitsee maaston, mutta avoimella ritarit (ja kärryt) ovat kuninkaita. Siksi kohtuullinen määrä maastoa on hyvinkin suositeltavaa tässä pelissä.




Ja lopuksi niille lukijoille jotka eivät koskaan ole nähneet Warmaster-skaalan figuureja vertailukuva joka antaa vähän osviittaa minkä kokoisista pienistä miehistä tänään puhuttiin. Velhoständin vieressä seisoo Privateer Pressin Saxon Orrick, joka on kooltaan "normaalia" noin 30mm fantasiaa, molemmat samankokoisella 30mm alustalla.

Green Bay Ratsies - pelipäivä

Eli viikonlopun pensselinheilutuksen jälkeen viheliäiset viheriäiset rottamiehet olivat jotakuinkin valmiina taistoon. Toiselle puolelle kenttää juoksi nimetön Kaaoksen liiton tiimi, jonka kokoonpanoon kuului Minotauri, Ogre, goottityttö-pimentohaltia ja 8 marauderia.

Kaaos ei juuri faneja kiinnostanut, vain 2000 heidän kannattajistaan ilmaantui paikalle, 5000 rottafanin huutaessa moiset hiljaisiksi. Kolikonheittokin meni rotille, jotka valitsivat aloittavansa potkaisevana tiiminä. Numero 4, Snaz Nimblefinger Gutter Runnereista jätettiin reserviin, ja loput rotat ryhmittyivät kentälle. Pallonpotku aiheutti faneissa niin valtavan huutomyrskyn, että rotat intoutuivat moisesta, saaden käyttöönsä neljännen re-rollin.

Kaaoksen liiton valmentaja zoomaili tilannetta, ja näki oivan tilaisuuden iskeä heti reikä rottien rivistöön ja vyöryä läpi. Ogren taito loppuu kuitenkin kesken, ja tuloksena sekä Ogre että taklauksen kohteena ollut linjarotta makaavat maassa, vuoro rotille, jotka lyövät oikealle sivustalleen reiän Nitz Bullrushin komealla blitzillä. Snitz the Speedy livahtaa reunalta läpi pallon luo häiritsemään vihollisen peliä. Muualla maraudereja tönitään nurin.

Snitz ei onnistu dodgeamaan väistämätöntä blitziä, ja menee nurin, pallon jäädessä vapaasti poimittavaksi. Yksi maraudereista poimiikin sen ylös, ja juoksee eteenpäin viemään sen haltiatyttösen hentoisiin kätösiin. Tyttö tuo pallon hieman yli puolen kentän, marauderien ryhmittyessä puolustamaan pallonkantajaa.

Linjarotat juoksevat haltiatyttöä suojaavien marauderien iholle, jolloin yksinäiselle rottasankarille jää paikka yrittää yhden nopan blitziä tyttöön ... tyttö kaatuu, pallo vapaaksi, ja Zulrat Ironarm käy poimimassa sen maasta, heittäen vielä täydellisen syötön keskiviivalla odottavalle Skeetz Quickpawille. Joka luonnollisesti ei saa palloa kiinni. Kaaos ei kuitenkaan saa tarpeeksi painetta palloon, joten Skeetz paikkaa virheensä, väistelee tiensä marauderien ohi pallolle ja poimii sen mukaansa, karaten syvälle kaaoksen kenttäpuoliskolle. Kierroksella 5 Skeetz kantaa pallon maaliin, 1-0 rotille!

Rotat ryhmittyvät potkaisemaan, melko varmoina siitä että puoliajalle mennään johtoasemissa. Kaaos kuitenkin sisuuntuu, ja rotansuolia alkaa lennellä. Ensin Tazuk the Putrid kannetaan kentältä pois paareilla. ja heti perään lähtee Bilik Bitterblood, ruumisarkussa. Loput rotat kentällä yrittävät estää kaaoksen etenemistä kohti maalialuetta, mutta viimeisellä vuorollaan kaaos onnistuu kuin onnistuukin tasoittamaan pelin. Rottien viimeisellä kierroksella ei tapahdu muuta kuin se, että Snitz the Speedy heittää pallon Skeetzille ja muutamaa marauderia tönitään.

Toiselle puoliajalle lähdetään siis tasalukemista, ja rotat ovat vähentyneet kymmeneen pelaajaan. Jälleen oikeaan reunaan lyödään reikää, josta pari gutter runneria livahtaa läpi, Zulrat Ironarmin jäädessä syvälle omalle alueelle odottelemaan pallon kanssa. Kaaoksella heikko tuuri taklauksissa jatkuu, ja sopivasti keskellä oleva Ogrekin unohtaa mitä pitää tehdä, joten Zulrat juoksee keskikentälle ja kokeilee pitkää syöttöä laitaan Snaz Nimblefingerille. 5+ onnistuu, ensimmäinen heitto on 2, eli fumblehan sieltä yrittää tulla. Passin antamasta re-rollista kuitenkin pyörähtää tarvittava viitonen, ja Snaz nappaa tarkan syötön vuorenvarmasti käpäliinsä, muiden rottien ryhmittyessä suojaavaan muodostelmaan.

Kaaoksella on kohtuullisen vähissä keinot päästä pallonkantajaan kiinni, ainoastaan goottityttö haltiakorvineen on tarpeeksi lähellä, ja hänkin tarvitsee parit dodget sekä kaksi GFI:tä. Luonnollisesti haltia tekee tuon kaiken, livahtaa rottien välistä kiinni pallonkantajaan ja vielä kaataa sen. Pallo pomppaa katsomoon, jossa kaikesta päätellen innokkaat rottafanit saavat sen käpäliinsä, paluuheitto kentälle lentää kaaoksen kenttäpuoliskolle, suoraan Snitz the Speedyn eteen, ja täysin kaaospelaajien ulottumattomiin. Snitz nappaakin pallon ja kantaa sen maaliviivalle muiden gutter runnereiden suojellessa, pysähtyen siihen odottelemaan sopivaa tilannetta tehdä maali. Siinä välissä yksi linjarotista käy lisäämässä kaaoksen nöyryytystä tönaisemällä yksin minotaurin katsomoon.

Aikansa maaliviivaa sahattuaan Snitz huomaa kaaoksen pääsevän epämiellyttävän lähelle, joten kierroksella 7 hän juoksee pallon maaliin, ja rotat ottavat 2-1 johdon. Rotat ryhmittyvät syviin puolustusasemiin loppukierroksia varten, ja pelin loppu onkin kevyttä tönimistä puolin ja toisin.

Lipputuloja jakaessa skavenit onnistuvat rohmuamaan kassaansa hulppeat 80k, kun kaaoksella puolestaan ilmeisestikin Ogre päästetään neuvottelemaan korvauksista ja tuloksena 10k kultarahaa. Arvokkaimman pelaajan palkinto menee rotilla numerolle 4, eli Snaz Nimblefingerille. Lipputuloilla ja edellisillä säästöillä rottatiimi saa kaipaamansa apteekkarin, ja kuolleen Bilik Bitterbloodin tilalle uuden rivirotan.

Lopuksi vielä ryhmäkuva rottien parhaasta kolmikosta.  Eli #4 Snaz Nimblefinger; MVP, #5 Skeetz Quickpaw; Touchdown, ja #6 Snitz the Speedy; syöttö ja Touchdown. Uusi kamerakin siis tuli, kuten kuvasta näkyy - tarkkuuden lisääntyessä maalaus alkaa näyttää entistä hirvittävämmältä. Bonuksena täytyy sanoa että pelikenttävalaistuksessa (pelkkä kattovalo ilman mitää spottilamppuja ja muuta) nuo rotat näyttivät ihan kohtuullisilta, jos nyt ei vielä kuitenkaan hyviltä.

Green Bay Ratsies

Nyt kun maalausasema kerran on toiminnassa, täytyy sitten oikeasti yrittää jotain saada aikaiseksikin. Sopivasti maanantai-illaksi on sovittuna Blood Bowl -matsi Chaos Pact -tiimiä vastaan, joten perjantaina oli hyvä tilaisuus kaivaa kaapista vanha keskeneräinen skaven-tiimiviritelmäni maalauspöydälle, tavoitteena saada se pelikuntoon ennen kentällejuoksua. Tiimi on aikoinaan kasattu vanhan skaven-armeijani ylijäämätavarasta, joten kauheasti energiaa ja vaivannäköä en maalauksen suhteen näihin nappeihin aikonut laittaa, siispä tiimi sopiikin hyvin pikamaalauksen treenauskohteeksi.

Koska ensimmäistä kertaa olemme siirtymässä käyttämään sääntöjen viitosversiota, myös tiimikin täytyi laittaa uusiksi. Skavenit saavat kohtuullisen monta kohtuullisen kallista erikoispelaajaa, joten aikamoiseksi tasapainoiluksi ja tinkimiseksi tiiminrakennus menee linjarottien halpuudesta huolimatta. Lopulta päädyin seuraavanlaiseen kokoonpanoon:

#1 Zulrat Ironarm, Thrower
#2 Nitz Bullrush, Blitzer
#3 Zulbash Hardhand, Blitzer
#4 Snaz Nimblefinger, Gutter Runner
#5 Skeetz Quickpaw, Gutter Runner
#6 Snitz the Speedy, Gutter Runner
#7 Bilik Bitterblood, Line Rat
#8 Dirzs Ratbite, Line Rat
#9 Hisz Goblineater, Line Rat
#10 Naz the Paw, Line Rat
#11 Puzz Sharpnails, Line Rat
#12 Tazuk the Putrid, Line Rat

Re-rolls : 3
 
Yli jää 30k kultarahaa, ensimmäisen pelin jälkeen tarkoitus on ostaa apteekkari. Vaihtoehtona oli ottaa yksi linjarotta vähemmän ja lähteä liikkeelle apon kanssa, mutta jos tiimi ei selviä ekasta pelistään ilman niin sitten voi yksinkertaisesti laittaa vanhat rotat eläkkeelle ja aloittaa tiimi uudelleen. Toinen vaihtoehto apon saamikseksi olisi tinkiä yhdestä re-rollista, mutta mielummin ostan niitä alussa kolme.
 
Maalattavana on myös tiimille Rat Ogre, mutta sitä ei kyllä saa järkevästi mahdutettua aloituskokoonpanoon. Ehkä sitten joskus, kun tiimi rikastuu ajan myötä. Toistaiseksi ogre saa toimia tiimin hierojana ("jos et kykene pelaamaan, joudut hierojalle"). Kun rahaa kertyy, myös toinen heittäjä ja neljäs gutter runner ovat optioina, mutta nämä ovat vielä jossain kaukaisessa tulevaisuudessa.

Lopuksi sitten kuva projektin tilasta sunnuntaina klo 15. Rotat on pikamaalattu ja basetettu siihen tilaan, että ne voi huomenna nostaa kentälle ja kutsua niitä maalatuiksi, tosin tarkoitus oli vielä niitä siistiä ja  korjailla kun ehtii. Kuva on vanhalla kameralla otettu eli huono koska uusi kamera on vielä Itellan hellässä huomassa matkalla tännepäin.

 

Scratchbuild painting station eli purkkaviritelmiä makuuhuoneessa

Jokin aika (lue: kuukausi) sitten mainitsinkin että makuuhuoneen kaapiston ja seinän väliseen tyhjään syvennykseen aloin väsäämään figuilupistettä joka olikin ollut suunnitelmissa jo pidemmän aikaa. Perusrakenteet (lue: hyllykiinnikkeiden avulla syvennykseen viritellyt tukilaudat pöytälevylle) tulivatkin toteutetuksi tuolloin elokuussa, mutta sopivankokoisen pöytälevyn puute hidasti projektin etenemistä (herrajumala, 60x80 sentin pala lastulevyä olisi maksanut ainakin 3 euroa ja vaatinut vierailua alan liikkeessä, ei käy).

Jokin aika sitten läheisen rakennustyömaan hukkapaloista päätyi kuitenkin käsiini muutama palanen Finnfoamia, joka 80 sentin pätkäksi katkaistuna sopi kuin nakutettu tuohon. Paksuutta levyllä toki oli 80mm, eli työskentelytason korkeus kohosi suunnitellusta reilusti, mutta moinen seikka korjataan helposti korkeammalla tuolilla. Viritelmä on oikeasti todella tukeva, joten kyllä tuossa maalailla ja mallailla kelpaa.

Työpiste kaipasi hieman vielä hyllytilaa, mutta edelleenkään mitään pientä valmishyllyä ei ollut tarkoitus ostaa. Pikainen kodin läpi-loottaus tuotti käsiini jostain keittiön kaapista peräisin olleen ylimääräisen hyllyn, joten ei muuta kuin virittelemään se sopivalle korkeudelle pöydän ylle, ja sen jälkeen työpiste alkoi tuntua jo omalta. Ei muuta kuin tarvikkeiden siirto paikoilleen, ja Painting Station Mk G oli valmiina. Nyt ei sitten ole enää yhtään tekosyytä jäljellä jos ja kun ei figuista ala tulla valmiita.

Projektin kustannukset olivat kymmenen euron pintaan, ja koostuivat kourallisesta erikokoisia hyllykiinnikkeitä (halvin malli, reilun euron kipale koosta riippuen) ja pussillisesta ruuveja (ostettu irtotavarana, hinta luokkaa 50 senttiä). Eli kaikkea romua haalimalla ja kierrättämällä lopputulos oli halpa, toimiva ja tyydyttävä, jos nyt ei ehkä mikään kaikkein esteettisin.

Tämän projektin jälkeen olikin hyvä syy panostaa sitten tulevien maalattujen figujen kunnolliseen esilletuontiin, ja laittaa tilaukseen uusi digikamera. Edellisellä kuitenkin on ikää melkein kymmenen vuotta, joten melkoisesta muinaisjäännöksestä puhutaan. Tokikaan uudempi kamera ei paranna kuvaajan taitoja, mutta jos se edes tekisi kuvaamisen vähän helpommaksi. Tai edes antaisi enemmän anteeksi käyttäjän kädettömyyttä - vaikka Photoshopin salat minulle tuttuja ovatkin, niin ei sillä kuitenkaan huonosta originaalista sentään ihmeitä pysty tekemään.

Deadlands: The Battle for Slaughter Gulch

Viikottaiseen pelisessioomme valitsimme tällä kertaa Deadlandsin Weird West roolipelimaailmaan sijoittuvan Twilight Creationsin lautapelin Deadlands: The Battle for Slaughter Gulch. Ohessa pikakatsaus pelistä.

Peli sijoittuu lännen rajakaupunkiin, josta on löytynyt esiintymä kallisarvoista Ghost Rockia (joka toimii pelissä valuuttana). Pelaajat valitsevat kukin yhden kuudesta ryhmittymästä (Agency, Texas Rangers, Blessed, Hucksters, Shamans, Mad Scientists), ja yrittävät saada mahdollisimman paljon tuota kallisarvoista kiveä haalittua, ja ei kaupunginkaan valtaaminen ole huono idea kenenkään mielestä.

Itse lähdin liikkeelle shamaaneilla, vastassa oli hullut tiedemiehet ja kulkukauppiaat, eli kaikilla oli pelissä "pahat" jengit. Jokaisella jengillä on viisi peruskykyä (kts. kortti oikealla), jotka määrittävät eri toimintojen onnistumisen. Shamaanieni paras ominaisuus (kuten melko arvattavaa) oli Spirit 4d6. Ominaisuuden arvo kertoo montako noppaa heitetään yrittäessä toimintoja, tuota Spirittiä käytetään esim. loitsuihin ja hypnoosiin (jolla voi yrittää hallita vastapelaajan hahmoa). Alussa jokaisella pelaajalla on kolme oman jenginsä moukkaa pelissä, lisää voi yrittää saada joko käännyttämällä kaupungin väkeä puolelleen, tai nostamalla hautuumaalla muiden pelaajien kuolleita omaan jengiinsä. Elävät kuolleet toimivat muuten normaalisti, mutta jokainen ominaisuus heikkenee yhdellä nopalla (minimi on kuitenkin 1d6). Jokaisella jengillä on myös 6 tavoitetta, joiden toteuttamisesta saa voittopisteitä niiden vaikeudesta riippuen (helposta yksi, keskivaikeista kolme ja vaikeista viisi). Shamaaneilla tavoitteita olivat mm. yhden vastapelaajan moukan hypnotisointi, kahden loitsun tutkiminen ja hyvän NPC-hahmon murha.


Pelialue koostuu kaupungista jonka toisessa päässä on rautatieasema (1), toisessa kaivos (7), ja näiden välissä pääkatu jonka varrella on kymmenen muuta paikkaa satunnaisesti arvotussa järjestyksessä. Jokaisella pelaajalla on kaupungin karttaa vastaava kortti (kuvassa), johon vuoron toiminnot suunnitellaan muilta salassa. Toiminnot (jokaisella on kymmenen toimintomerkkiä) riippuvat siitä minkä jengin on valinnut, shamaaneilla esimerkiksi mahdollisia toimintoja oli täydet kymmenen, eli mitään toimintoa ei ollut tuplana. Toiminnoissa on myös numero väliltä 1-10, joka määrää samassa paikassa tapahtuvien toimintojen järjestyksen, pienemmällä numerolla varustettu toiminto tapahtuu ensin. Jokaisessa sijainnissa on omat toimintamahdollisuutensa, saluunassa voi pelata pokeria, kaupassa ostaa varusteita, kaivoksessa louhia haamukiveä jne.

Kierros koostuu siitä että pelaajat määrittelevät aluksi salassa muilta jokaisen moukkansa toiminnot, ja missä se tapahtuu. Moukka voi liikkua kaksi ruutua (Run-toiminnolla neljä), eli jos vaikka yksi shamaanini olisi kadulla talojen 5 ja 9 välissä, se voisi kävellä kaivokseen (7), ja voisin pelata sinne Prospect-toiminnon jolla yrittäisin louhia haamukiveä. Vastustaja voisi ennakoida että liikun sinne, ja pelata omalle kortilleen kaivokseen vaikkapa Fight-toiminnon, ja yrittää ampua/lyödä moukkaani (jos moukka haavoittuu, se menettää toimintonsa siltä vuorolta jos ei ole ehtinyt toimia, ja liikkuu jatkossa vain yhden ruudun, toisesta haavasta päätyy multiin hautuumaalle).

Jokaisessa sijainnissa on pelin alussa yksi NPC-hahmo, ja kaupunkiin saapuu lisää junilla ja vaunuilla. Kun toiminnot on päätetty ja pelaajien moukat liikkuneet, paljastetaan kaksi tapahtumakorttia ja pelataan niiden vaikutukset. Tapahtumissa esimerkiksi juna voi saapua ja tuoda kaupunkiin lisää väkeä, lauma villiintynyttä karjaa voi juosta läpi kaupungin ja talloa kadulla oleilevat ketteryystestissä epäonnistuneet moukat alleen, kaivoksessa tapahtua sortuma ja niin edelleen. Tapahtumien jälkeen suoritetaan pelaajien suunnittelemat toiminnot, alkaen sijainnista 1 (rautatieasema) ja edeten sijainti kerrallaan numerojärjestyksessä kaupunki läpi, ja lopuksi vielä kadulla tapahtuvat toiminnot.

Tuossa vierellä on hirttotuomarin kortti (taisi olla pelin kovin NPC), jota tarkastelemalla voidaa vähän selventää NPC-hahmojen merkitystä pelissä. Hahmoja voi yrittää tappaa (jotkut voittoehdot vaativat moista), käännyttää (tällä jengiinsä saa lisää eläviä moukkia) tai ryöstää. Hullut tiedemiehet ainakin pystyivät myös aivopesemään hyviä hahmoja. Taistelu tapahtuu joko ampumalla tai lyömällä, ampuessa heitetään omaa Shooting-arvoa vastaava määrä noppia ja verrataan kohteen Agilityyn (pelaaja vs. pelaaja -tapauksessa vastustaja heittää oman läjänsä noppia, kiinteää arvoa ei ole kuten NPC-hahmoilla), lyödessä mennään Strenght vs. Strenght. Tässä vaiheessa tuon hirttotuomarin korttia oikeasti katsoneet kysyvät että "miten hitossa muka kuusisivuisella nopalla heitetään kasi tai yli". Vastaus on että tuurilla. Eli kaikki nopanheitot ovat ylöspäin "räjähtäviä", kaikki kuutoset heitetään uudelleen ja lisätään uusi heitto edelliseen. Esimerkiksi heittämällä kuutosen ja sen perään nelosen, tulos on kymmenen. Kuusi, kuusi, kaksi antaa tuloksen 14 jne. Myös esineistä (joita voi ostaa kaupasta) tulee bonuksia, esimerksi puukosta saa +1 Strenghtiä taisteluun, joten pienellä tuurilla kovankin vastuksen saa alas. Käännytys tapahtuu sitten Smartsilla, ryöstäminen Agilityllä.

Peli loppuu kun yksi alussa arvotuista kuudesta mahdollisesta voittoehdosta täyttyy, tai vaihtoehtoisesti kolme kaikista ehdoista täyttyy. Näitä ovat tapahtuma- tai NPC-korttien loppuminen, yksi pelaaja hallitsee kolmea rakennusta, neljä tavoitetta on suoritettu, kaivos tyhjenee, kaikilla on viisi pelaajaa pöydällä. Melko hyvin nuo tuntuivat olevan tasapainotettu, arvoimme suoraksi voittoehdoksi neljän tavoitteen täyttymisen, ja kierroksella jolla tuo täyttyi myös sekä tapahtuma- että NPC-kortit loppuivat, joten peli olisi loppunut joka tapauksessa.

Katsaus peliin saattoi olla aavistuksen sekava, vietän kuitenkin vapaapäivää ja ensimmäiset saunaoluet on korkattu ja juotu, mutta toivottavasti tuosta jotain tolkkua nyt sai. Lopuksi luonnollisesti vielä täytyy kertoa oma mielipide pelistä, sehän lienee kuitenkin seikka joka koko jutun pointti on.

Kokonaisuutena tykkäsin pelistä ihan kohtuullisen paljon, vaikka otinkin takkiin ja tulin viimeiseksi. Peli on mukava sekoitus vastustajan toimien ennakointia, vastustajien kiusaamista ja omaa ennaltasuunnittelua, noppatuurin vaikuttaessa kuitenkin kohtuullisesti (joidenkin mielestä tuuri voi vaikuttaa ehkä liikaakin). Kun peliin pääsee sisään homma etenee jouhevasti, komponentit vaikuttivat hyviltä ja sälää on mukava määrä. Kouluarvosanana antaisin pelille 8+.