Ei, tästä blogista ei ollut koskaan tarkoitus tulla mitään leffa-blogia, eikä siitä ole tulossakaan, toivoakseni. Mutta haluan puolustella tätä postausta sillä, että pelaan itse mm. Warmaster Ancientsia, mihin aikakauteen tämä leffa osuu, ja muitakin Roomalaisajan pelejä on ollut paljonkin kiikarissa, joten tavallaan leffa on "fluffia".
Marcus Aquila on nuori upseeri, jonka isä on kadonnut kokonaisen legioonan osaston kanssa aikoinaan Britteihin, itse asiassa Skotlantiin. Toki legioonan kotkakin meni siinä. Poika ottaa komennuksen saarelle, kohtaa alussa kärryjä ja ei siinä paljoa auta olitko Roomalainen tai eliittisoturi kun yli ajetaan.
Joka tapauksessa, hänet palautetaan kotiin kunniakkaasti, mutta toki isän kohtalo ja suvun häpeä painavat. Lopulta jalatkin paranevat, ja sitten mennään taas Skotlantiin britti-orjan kanssa. Eeppisiä vaiheita seuraa, tapellaan, ja silleen. Yritän olla spoilaamatta.
Kaksi syytä miksi blogasin tämän leffan takia. Eka oli jo tuo mainitsemani, historialliselle pelaajalle tämä menee "fluffista". Minusta leffassa ero Roomalaisen kurinalaisen legioonan ja britti-horden välillä oli kuvattu hyvin, ja tosiaan britit olivat hordea siinä, eivät sellaista "meitä on kolme enemmän".
Toinen oli se että leffa on yksinkertaisesti hyvä! Ainakin omasta mielestäni, ja kenenkään muun mielipidehän ei paina mitään kun makuasioista kiistellään.
Ja ennen tämän kirjoittamista katsottiin Hobo with a Shotgun, suosittelen sitäkin, en tosin herkkähermoisille enkä varauksettomasti :P
Täytyy sanoa, että kunnon taistelukohtaukset ovat hyvin inspiroivia figupelaajille ja oikeastaan sitä parempi mitä eeppisemmät mittasuhteet. Pitäisi varmaan tämäkin leffa joskus katsastaa.
VastaaPoistaMiettinytkin pitäisikö tämä katsoa. Täytynee siis jossain välissä perehtyä.
VastaaPoista