Viikon 11 yhteenveto lipsahtikin taas maanantain puolelle, kun sunnuntai-ilta vierähti mukavasti Legends of the Old Westin parissa. Esittelin peliä Jukalle ja Mikolle, joista kummallekin LotOW oli uusi tuttavuus.
Käytimme vain peruskirjan posseja, Mikon jakaessa oikeutta Lainvalvojina, Jukka tuli kaupunkiin Lainsuojattomien puikoissa, ja allekirjoittanut otti käskytettäväkseen Lehmitytöt. Tapahtumapaikkana oli kaupunki vailla nimeä jossain niin syvällä etelässä että paikalliset asukkaatkin koostuivat meksikaanoista, intiaaneista ja parista kapakkatytöstä. Paikallisilla oli ollut fiesta, ja jaossa oli ilmaisia burritoja kaupungin keskellä olevasta kokkailupisteestä, ja nälkäiset gringot niitä tulivat miehissä (ja naisissa) maistamaan. 12 ilmaista burritoa oli vielä jaossa, ja sovimme burriton antavan yhden voittopisteen, samoin kuin vastustajien saaminen pihalle. Ja burritot olivat niin tulisia, ettei kenenkään vatsa kestänyt yhtä enempää. Burriton sai syötyä, kun vietti vuoron liikkumatta kokkauspisteellä. (Miten niin muka taas tekemällä tehty skenaario? :P)
Kameraa en nyt mukaan napannut, koska en minä demottaessa olisi kuitenkaan muistanut kuvata mitään. Joka tapauksessa, lehmityttöjen possen ainoa miespuolinen apumies, Hevonpaska-Harry, ratsasti pikaisesti koemaistamaan burritoja. Muutoin alku oli tunnustelevaa (ja tehotonta) heittolaukausten vaihtoa. Lehmityttöjen tuuri kääntyi kun pari katkaistun haulikon laukausta lainsuojattomien puolelta niitti pari tyttöstä maahan. Tytöt päättivätkin turvautua nyrkkeihin, paskalla menestyksellä. Lopulta tytöt päättivätkin lähteä kukkuloille, kerättyään kolme pistettä kaadoista ja yhden burritoista. Lainsuojattomat jäivät nälkäisiksi, kun tyytyivät keräämään voittopisteet pelkästään neljästä kaadosta, lainvalvojien hallitessa burritopataa (joskaan ei peliä) kun lopettelimme pelin aavistuksen kesken kellon edetessä vääjäämättä kohti myöhäisiä lukemia. Mutta hauska vääntöhän se taas oli, kuten LotOW-matsit yleensä tapaavat olla.
Ja tosiaan, tämän postauksen myötä tämäkin blogi saavuttaa enemmän tai vähemmän kunnioitettavan 50 postauksen rajapyykin. Ja yhdeksän kuukauden iän; jos olisin eilen ehtinyt tämän naputtelemaan, olisi ollut täsmälleen 9 kuukautta ensipostauksesta. Eli noin 39 viikkoa. Pikaisesti taaksepäin silmäillessä laskeskelin että noin neljääkymmentä eri figu-/lautapeliä noiden viikkojen aikana on tullut pelattua, eli ei hirvittävästi voine fakkiutumisesta syyttää.
Ja kun viime aikoina on tuosta maalaustavoitteiden asettelusta ja seuraamisesta lipsuttu, palataan nyt käytännön suhteen taas päiväjärjestykseen kun tulossa olevan viikon pitäisi olla ihan kohtuullisen otollinen useampaankin maalaussessioon. Eli Force on Forceen ensi sunnuntaihin mennessä loput nykyiset terroristifigut valmiiksi (noin 25), samoin kuin pari ryhmää (18) jenkkisotilaita. Viikolla pitäisi tulla tuo Model Hobbiesin tilauskin (torstaina tuli postitusilmoitus), niissä on sitten kasaamista, basettelua ja pohjamaalaamista lisäksi sen verran että viikoksi pitäisi puuhaa riittää tarpeeksi.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lautapelit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lautapelit. Näytä kaikki tekstit
maanantai 19. maaliskuuta 2012
torstai 15. maaliskuuta 2012
Kolmen pelin lautapeli-ilta
Perjantai ei sopinut tällä viikolla pelipäiväksi, joten jätin saunavuoron väliin ja saimme Jannen ja Jukan kanssa torstai-illan pelikäyttöön. Nappasimme tällä kertaa pelattavaksi kevyempiä lautapelejä useammankin.
Aloittelimme Beowulfilla, joka tuli siis joulukuun alussa tilattua hintaan 3.90€, ja joka viimeinkin otettiin testaukseen. Pakko todeta että tuo mainos-tägi "Elokuvaan perustuva lautapeli" saattaa vähän karkoittaa potentiaalista pelaajakuntaa, tosiasiassa peli ei vaadi kyllä alkuunkaan mitään pohjatietoa Beowulfista niin elokuvan kuin myytinkään muodossa.
Melko yksinkertaisilla säännöillä varustettu laattojenasettelu, jossa Reiner Knizian pelien tapaan kohtuullisen mukavia koukkuja ja haasteita yksinkertaisessa paketissa. Tuolla hinnalla jolla tuon nappasin nousee kyllä hinta/laatusuhteeltaan yhdeksi parhaista ostoksista lautapelihyllyssäni.
Knizian peleillä jatkettiin iltaa, seuraavana vuorossa oli Rheinländer. Tuttua Knizian kaavaa tämäkin, eli helppo pelimekaniikka, mutta silti kohtuullisesti hallintaa ja miettimistä vaativa peli.
Tässä vaihteeksi ei oltu taas sääntöihin tutustuttu ennen peliä, joten muutamaan otteeseen täytyi yrittää tulkita sääntöepäselvyyksiä lennosta. Mutta eihän Knizian peleissä onneksi liian hankalaa ole, joten eiköhän ne suurinpiirtein menneet oikein, ja loputhan olivat house ruleja ;)
Viimeisenä, muttei toki vähäisimpänä (kuten BoardGameGeekin rankingit osoittavat, mm. tätä kirjoittaessa ykkössija perhepelin luokassa) otettiin pöydälle 7 Wonders. Tässäkin vähän sääntöjä kelattiin ja mietittiin matkalla, mutta lopulta ne alkoivat avautua.
Yhden pikaisen pelin perusteellakin ymmärtää pelin saaman suosion - nopeatempoinen peli, jossa kuitenkin mukavasti haastetta ja vaihtelua (ja kaikesta päätelleen skaalautuu hyvin eri pelaajamäärille). Aavistuksen Dominionin ja Fairy Talen tuo toi mieleen, ei kopiona vaan ihan hyvässä mielessä. Suosittelen tätä kyllä ainakin kokeilemaan, jos kortinlätkintä Dominionin malliin kiinnostaa yhtään.
Se taas tältä erää, loppuviikosta mahdollisesti vielä jotain harrastuksiin liittyvää tiedossa, katsellaan.
Aloittelimme Beowulfilla, joka tuli siis joulukuun alussa tilattua hintaan 3.90€, ja joka viimeinkin otettiin testaukseen. Pakko todeta että tuo mainos-tägi "Elokuvaan perustuva lautapeli" saattaa vähän karkoittaa potentiaalista pelaajakuntaa, tosiasiassa peli ei vaadi kyllä alkuunkaan mitään pohjatietoa Beowulfista niin elokuvan kuin myytinkään muodossa.
Melko yksinkertaisilla säännöillä varustettu laattojenasettelu, jossa Reiner Knizian pelien tapaan kohtuullisen mukavia koukkuja ja haasteita yksinkertaisessa paketissa. Tuolla hinnalla jolla tuon nappasin nousee kyllä hinta/laatusuhteeltaan yhdeksi parhaista ostoksista lautapelihyllyssäni.
Knizian peleillä jatkettiin iltaa, seuraavana vuorossa oli Rheinländer. Tuttua Knizian kaavaa tämäkin, eli helppo pelimekaniikka, mutta silti kohtuullisesti hallintaa ja miettimistä vaativa peli.
Tässä vaihteeksi ei oltu taas sääntöihin tutustuttu ennen peliä, joten muutamaan otteeseen täytyi yrittää tulkita sääntöepäselvyyksiä lennosta. Mutta eihän Knizian peleissä onneksi liian hankalaa ole, joten eiköhän ne suurinpiirtein menneet oikein, ja loputhan olivat house ruleja ;)
Viimeisenä, muttei toki vähäisimpänä (kuten BoardGameGeekin rankingit osoittavat, mm. tätä kirjoittaessa ykkössija perhepelin luokassa) otettiin pöydälle 7 Wonders. Tässäkin vähän sääntöjä kelattiin ja mietittiin matkalla, mutta lopulta ne alkoivat avautua.
Yhden pikaisen pelin perusteellakin ymmärtää pelin saaman suosion - nopeatempoinen peli, jossa kuitenkin mukavasti haastetta ja vaihtelua (ja kaikesta päätelleen skaalautuu hyvin eri pelaajamäärille). Aavistuksen Dominionin ja Fairy Talen tuo toi mieleen, ei kopiona vaan ihan hyvässä mielessä. Suosittelen tätä kyllä ainakin kokeilemaan, jos kortinlätkintä Dominionin malliin kiinnostaa yhtään.
Se taas tältä erää, loppuviikosta mahdollisesti vielä jotain harrastuksiin liittyvää tiedossa, katsellaan.
sunnuntai 11. maaliskuuta 2012
Viikko 10 - Twilight Imperium ja maastoa
Viikko 10 oli Keski-Savossa hiihtolomaviikko, jonka oli tarkoitus aavistuksen näkyä myös pelaamisessa. Allekirjoittanut oli toki normaalisti töissä, eikä sitten lopulta muillekaan pelaajille sattunut useampaa aikataulujen suhteen sopivaa päivää, mutta saimme sentään keskiviikkona kokonaisen päivän ja illan käytettäväksi Twilight Imperiumin parissa.
Kolme pelaajaa lähti kisaamaan galaksin herruudesta, allekirjoittaneen johtaessa Mentak Coalitionia, vastapuolille asettuivat Jukan johtama Sardakk N'orr ja Jannen luotsaama Federation of Sol. Pelin sääntöjä ei nyt niin vaivauduttu opiskelemaan ennen aloittamista, olihan Janne pelannut peliä joskus 5-6 vuotta sitten, ja samalla porukalla pelasimme Galactic Emperoria viime vuonna, aivan riittävä pohja vetäistä peli läpi. Jälkikäteen sitten havaitsimme ne kaikki virheelliset sääntötulkinnat, jotka toki laskimme osastoon "house rulet". No, kun säännöt olivat kaikille samat, niin ei nuo pienet omat tulkinnat niin pelin kulkuun vaikuttaneet.
En nyt kovin massiivista raporttia pelin etenemisestä käy kirjoittamaan, todetaan että Jannen Federaatio ehti Mecatol Rexille ensimmäisenä, Jukan Sardakkien kerätessä sen nurkille vakuuttavan valloituslaivaston. Allekirjoittaneen Mentakit keskittyivät lähinnä massiiviseen kaupankäyntiin ja tieteen kehittämiseen, mikä kostautui sitten kun jäimme jälkeen kilpavarustelussa. Mecatol Rexissä ja sen lähiheksoissa käytiin erinäisiä rähinöitä, Federaation kerätessä vääjäämättä kokoon tarvittavat voittopisteet, Mentakkien ja Sardakkien jäädessä auttamatta jälkeen. Syytän sääntöjä! Ensi kerralla sitten pitäisi säännötkin olla melko hyvin hanskassa, ne toki oli huomattavasti helpompi opiskella kohdilleen kun yksi peli oli jo alla kuin ihan kylmiltään.
Mutta ihan hauskaahan tuo oli, noillakin sääntötulkinnoilla. Koko päivän vain tuohon näköjään saa varata, aloittelimme päivällä yhden jälkeen ja puoli kahdeksan maita illalla peli oli päätöksessään. Itse asiassa osa "house ruleistamme" todennäköisesti nopeutti peliä, joten pelaamalla "oikein" olisimme varmaan pelanneet jonkin verran pidempään. Joka tapauksessa, tavoitteeksi jäi ottaa uusintamatsia ihan lähikuukausina kun säännötkin ovat nyt enemmän mielessä kuin pielessä, mahdollisesti Pääsiäisenä pitkäperjantai on tarpeeksi pitkä moiseen.
Hiihtolomaviikko tarjoili myös pientä takatalvea pakkasten muodossa, mikä aavistuksen negatiivisesti vaikutti muunmuassa maastoprojektien pohjamaalaukseen. Muutaman talon silti sain pohjamaalattua, ja aavistuksen testailtua lisää niiden värjäilyä. Suunnitelma oli lähteä perusvärinä Bonewhitestä, ja tehdä sitten tähän tahraa ja valumajälkeä Earthilla. Kebab-kioskiin ehdinkin kokeilla tuota, mutta sitten havaitsin että kohtuullisen tyydyttävän lopputuloksen saa pelkästään roimasti ohennetulla Earthilla valkean päälle sudittuna. Vielä niin, että maalin ohentaminen tapahtuu osittain seinälle levitettynä. Lopputuloksena väritykseltään epätasainen, "kuluneen" näköinen pinta, kohtuullisen vähällä vaivalla. Ei ehkä mikään hienoin mahdollinen, mutta parempi se on saada kymmenen valmiiksi kohtuullisella lopputuloksella kohtuullisessa ajassa kuin yksi superhieno ikuisuusprojekti joka ei valmistu ennen joulua - siis joulua 2019 :)
Tarkoitus noihin on vielä jotain pientä lisuketta säätää tulevaisuudessa, mutta kelpaavat toistaiseksi tuollaisenaankin pelipöydälle. Ongelmana on ohuen hiekan totaalinen loppuminen, ja läheisellä uimarannalla on vielä sen verran jäätä ja lunta ettei sieltä käydä loottaamassa hetkeen mitään. Suunnitelmana olikin toteuttaa varsinainen Die Endlösung hiekkaongelman suhteen, ja hakea eläinkaupasta kerralla kymmenen kilon säkki ohutta akvaariohiekkaa, sen jälkeen tuskin enää koskaan tarvitsee miettiä materiaalin loppumista.
Mutta siinäpä tärkeimmät tältä viikolta. Maalauspisteellä oli kaikki valmiina loppujen terroristien (ja somalien) maalaamiseen, ja aavistuksen oli tarkoitus pari tuliryhmää jenkkejäkin saada työn alle, mutta lopulta ainoa maalausoperaatio tällä viikolla oli sitten noiden talojen pikavärjäys. No, ehkä mañana :)
Kolme pelaajaa lähti kisaamaan galaksin herruudesta, allekirjoittaneen johtaessa Mentak Coalitionia, vastapuolille asettuivat Jukan johtama Sardakk N'orr ja Jannen luotsaama Federation of Sol. Pelin sääntöjä ei nyt niin vaivauduttu opiskelemaan ennen aloittamista, olihan Janne pelannut peliä joskus 5-6 vuotta sitten, ja samalla porukalla pelasimme Galactic Emperoria viime vuonna, aivan riittävä pohja vetäistä peli läpi. Jälkikäteen sitten havaitsimme ne kaikki virheelliset sääntötulkinnat, jotka toki laskimme osastoon "house rulet". No, kun säännöt olivat kaikille samat, niin ei nuo pienet omat tulkinnat niin pelin kulkuun vaikuttaneet.
![]() |
| Tästä se lähtee. Mentak sininen, Federaatio vihreä, ja Jukka punaisten Sardakkiensa kanssa vielä vaiheessa. |
En nyt kovin massiivista raporttia pelin etenemisestä käy kirjoittamaan, todetaan että Jannen Federaatio ehti Mecatol Rexille ensimmäisenä, Jukan Sardakkien kerätessä sen nurkille vakuuttavan valloituslaivaston. Allekirjoittaneen Mentakit keskittyivät lähinnä massiiviseen kaupankäyntiin ja tieteen kehittämiseen, mikä kostautui sitten kun jäimme jälkeen kilpavarustelussa. Mecatol Rexissä ja sen lähiheksoissa käytiin erinäisiä rähinöitä, Federaation kerätessä vääjäämättä kokoon tarvittavat voittopisteet, Mentakkien ja Sardakkien jäädessä auttamatta jälkeen. Syytän sääntöjä! Ensi kerralla sitten pitäisi säännötkin olla melko hyvin hanskassa, ne toki oli huomattavasti helpompi opiskella kohdilleen kun yksi peli oli jo alla kuin ihan kylmiltään.
![]() |
| Federaatio on edennyt Mecatol Rexille, Sardakkien keräytyessä hyökkäämään. Teknisesti ylivertaiset Mentakit vasta suunnittelevat kilpavarustelun aloittamista. |
Mutta ihan hauskaahan tuo oli, noillakin sääntötulkinnoilla. Koko päivän vain tuohon näköjään saa varata, aloittelimme päivällä yhden jälkeen ja puoli kahdeksan maita illalla peli oli päätöksessään. Itse asiassa osa "house ruleistamme" todennäköisesti nopeutti peliä, joten pelaamalla "oikein" olisimme varmaan pelanneet jonkin verran pidempään. Joka tapauksessa, tavoitteeksi jäi ottaa uusintamatsia ihan lähikuukausina kun säännötkin ovat nyt enemmän mielessä kuin pielessä, mahdollisesti Pääsiäisenä pitkäperjantai on tarpeeksi pitkä moiseen.
![]() |
| Loppuasetelmat pelin päättyessä. Mentakit ovat koukanneet syvälle Sardakk N'orrin avaruuteen, sillävälin Federaatio hoitaa potin kotiin. |
Hiihtolomaviikko tarjoili myös pientä takatalvea pakkasten muodossa, mikä aavistuksen negatiivisesti vaikutti muunmuassa maastoprojektien pohjamaalaukseen. Muutaman talon silti sain pohjamaalattua, ja aavistuksen testailtua lisää niiden värjäilyä. Suunnitelma oli lähteä perusvärinä Bonewhitestä, ja tehdä sitten tähän tahraa ja valumajälkeä Earthilla. Kebab-kioskiin ehdinkin kokeilla tuota, mutta sitten havaitsin että kohtuullisen tyydyttävän lopputuloksen saa pelkästään roimasti ohennetulla Earthilla valkean päälle sudittuna. Vielä niin, että maalin ohentaminen tapahtuu osittain seinälle levitettynä. Lopputuloksena väritykseltään epätasainen, "kuluneen" näköinen pinta, kohtuullisen vähällä vaivalla. Ei ehkä mikään hienoin mahdollinen, mutta parempi se on saada kymmenen valmiiksi kohtuullisella lopputuloksella kohtuullisessa ajassa kuin yksi superhieno ikuisuusprojekti joka ei valmistu ennen joulua - siis joulua 2019 :)
![]() |
| Kebab-kioskiin lähdettiin bonewhitellä, sitten earthilla tummennuksia. Sisäosat täytyy vielä jossain välissä spreijata ikkunasta mustaksi, tuo valkea ei näytä hyvältä. Alareunassa vielä korjaamista. |
Tarkoitus noihin on vielä jotain pientä lisuketta säätää tulevaisuudessa, mutta kelpaavat toistaiseksi tuollaisenaankin pelipöydälle. Ongelmana on ohuen hiekan totaalinen loppuminen, ja läheisellä uimarannalla on vielä sen verran jäätä ja lunta ettei sieltä käydä loottaamassa hetkeen mitään. Suunnitelmana olikin toteuttaa varsinainen Die Endlösung hiekkaongelman suhteen, ja hakea eläinkaupasta kerralla kymmenen kilon säkki ohutta akvaariohiekkaa, sen jälkeen tuskin enää koskaan tarvitsee miettiä materiaalin loppumista.
Mutta siinäpä tärkeimmät tältä viikolta. Maalauspisteellä oli kaikki valmiina loppujen terroristien (ja somalien) maalaamiseen, ja aavistuksen oli tarkoitus pari tuliryhmää jenkkejäkin saada työn alle, mutta lopulta ainoa maalausoperaatio tällä viikolla oli sitten noiden talojen pikavärjäys. No, ehkä mañana :)
sunnuntai 26. helmikuuta 2012
Viikko 8 - Force on Force projekti jatkuu & Duel of the Giants
Sinne se tämäkin viikko taas katosi, menneiden päivien loputtomaan ketjuun. Tällä kertaa se ei kuitenkaan figu- ja pelirintamalla kadonnut myriadien tuhlattujen päivien jatkoksi, vaan viikolla joka päivä löytyi edes aavistus aikaa panostaa harrastuksiin.
Perjantaina oli sitten vuorossa vaihteeksi lautapelailua, ja pelipöydälle otettiin testiin Duel of the Giants. Kohtuullisen abstraktia tankkivääntöä heksalaudalla, Tiikereiden ollessa päänäyttelijöitä ja kaikki muut ovat aavistuksen statistin osassa. Neuvostotankkien (8 kpl) päämääränä on päästä laudan poikki ja poistua toiselta laidalta, kahden Tiikerin, yhden Stukan ja kolmen AT-tykin yrittäessä estää moinen. Laudalle kylvetään myös miinoja, panssariesteitä ja maastoheksoja.
Tiikereillä on taistelun alussa 5 toimintoa (osumapistettä), ja niiden vuoro suunnitellaan korteilla vähän samaan malliin kuin vaikkapa Wings of Warissa koneiden liikkeet. Jokainen osuma vähentää toimintoja, joten taistelun lopussa nilkutetaankin sitten jo 1-2 toiminnon varassa. Venäläistankeilla on 3 toimintoa, ja ne liikkuvat Tiikereiden suunniteltua toimintonsa, sen jälkeen toteutetaan Tiikerien suunnitelmat, ja sitten ammutaan.
Myönnetään, pelin kuvaus on aika hatara, mutta tässä vaiheessa aamua soi puhelin tänään sen verran ahkerasti ettei keskittyminen ole ihan täysillä kirjoittamisessa. Joka tapauksessa, nopea ajanvietepeli jonka sääntökirja on aavistuksen epäselvä. Tai ei edes aavistuksen, vaan aivan perhanan sekava ja informaatiosisällöltäään vajavainen. Mutta tuollaisena pikaisena "tunnissa valmista" -pelinä ihan kelpo huvia.
Ensikertalaisinakin pelasimme kolmella pelaajalla tuon DotG:in läpi reilusti alle kahden tunnin (matsin päätyttyä niukkaan toveri Jannen voittoon neukuilla), joten ehdimme vielä vääntää myös matsin Areena - Titaanien taistoa, jossa puolestaan Mikko vei voiton. Paskoja pelejä kumpikin siis.
Mutta se tältä erää, vielä tunti töitä, sen jälkeen ensiksi hetkeksi lepäämään ja sitten jatkamaan siitä mihin eilen maalauspöydällä jäätiin. Pyrin raportoimaan myös valokuvien kera tulevalla viikolla projektin vaiheista.
Maastoprojekti eteni vähän maltillisemmin edellisen viikon kiukkurakentelun jälkeen, mutta tasaista edistymistä sen suhteen silti saatiin. Ensimmäinen talo ja kebabkioski pääsivät jo pohjamaaleihinkin, ja aavistuksen testailin niihin jo värjäystäkin, lopputuloksena totesin että valitsemani väri (Vallejon Terracotta) näyttää aavistuksen paskalta, eli on ohuelti valkoisen päällekin washattuna aivan liian tummaa. Eli jotain muuta väriä testaamaan seuraavaksi.
Figujen puolellakin homma nytkähti eteenpäin lämpömittarin heilahdettua näyttämään plus-asteita. Hiekoitin kaikki terroristien ja muiden ei-länsimaisten figujen alustat, ja spreijailin niihin pohjamaalin. Pro-tason vinkkinä voisin sanoa tässä vaiheessa että pohjamaalauksen yhteydessä figuja ei kannata tiputtaa lumihankeen, se aavistuksen heikentää lopputulosta. 1/72-muovinapeilla asialla tosin ei ole paljoakaan väliä.
Lauantaina sitten pääsi viimein aloittamaan terroristien maalaamisen, ja sitä olisi tarkoitus jatkaa tänään. Samalla hiekoitin myös jenkkien alustat, jotta nekin saisi pohjamaalattua lähipäivinä, ja viimeistelin myös samalla loppuja saksalaisia. Skenaarionpoikasta, tai itse asiassa ihan kampanjaakin, olen myös kehitellyt, joten Force on Force -rintamalla on paljonkin uutta. Tulevalla viikolla on myös suunnitelmissa mahdollisesti muutaman ajoneuvon tilaaminen. Kuvia projektista seuraa myöhemmin, kirjoittelen tätä postausta töistä joten luonnollisesti valokuvaaminen ei ole optio tällä hetkellä.
Tiikereillä on taistelun alussa 5 toimintoa (osumapistettä), ja niiden vuoro suunnitellaan korteilla vähän samaan malliin kuin vaikkapa Wings of Warissa koneiden liikkeet. Jokainen osuma vähentää toimintoja, joten taistelun lopussa nilkutetaankin sitten jo 1-2 toiminnon varassa. Venäläistankeilla on 3 toimintoa, ja ne liikkuvat Tiikereiden suunniteltua toimintonsa, sen jälkeen toteutetaan Tiikerien suunnitelmat, ja sitten ammutaan.
Myönnetään, pelin kuvaus on aika hatara, mutta tässä vaiheessa aamua soi puhelin tänään sen verran ahkerasti ettei keskittyminen ole ihan täysillä kirjoittamisessa. Joka tapauksessa, nopea ajanvietepeli jonka sääntökirja on aavistuksen epäselvä. Tai ei edes aavistuksen, vaan aivan perhanan sekava ja informaatiosisällöltäään vajavainen. Mutta tuollaisena pikaisena "tunnissa valmista" -pelinä ihan kelpo huvia.
Ensikertalaisinakin pelasimme kolmella pelaajalla tuon DotG:in läpi reilusti alle kahden tunnin (matsin päätyttyä niukkaan toveri Jannen voittoon neukuilla), joten ehdimme vielä vääntää myös matsin Areena - Titaanien taistoa, jossa puolestaan Mikko vei voiton. Paskoja pelejä kumpikin siis.
Mutta se tältä erää, vielä tunti töitä, sen jälkeen ensiksi hetkeksi lepäämään ja sitten jatkamaan siitä mihin eilen maalauspöydällä jäätiin. Pyrin raportoimaan myös valokuvien kera tulevalla viikolla projektin vaiheista.
maanantai 6. helmikuuta 2012
Viikko 5 - paukkupakkasia, pelaamista ja puuhastelua
Kulunut viikko olikin Keski-Savossa varsin talvinen, pakkasmittarin pysytellessä pääsääntöisesti -20 celciusasteen alapuolella, käyden viikonloppuna -30 alapuolellakin. Mutta kuten Miljoonasadekin laulaa "tulkoon vain silmitön talvi, järjetön sää, meitä ei kylmetä routa ja jää", ei sydäntalven kaltainen pikkuseikka ole harrastuksia häirinnyt.
Perjantaina kasasimme sitten taas voimaa voiman päälle, eli Jannen ja Jukan kanssa pelailimme impromptu-skenaarion Force on Forcea. Kierroksen yksi jälkeen Janne jopa muistutti minua ottamaan muutaman valokuvan, joten tällä kertaa on jopa kuvamateriaalia! Oikealla kuva tilanteesta ensimmäisen kierroksen lopussa, häshäs-heimon joukot tulevat oikealta, ja ovat saaneet jo vähän siipeensä saksalaisten vastattua tulenavaukseen.
Eli kokosimme skenaarion ja maaston pöydälle about viidessä minuutissa, ennakkovalmistelujen oltua tällä kertaa aavistuksen heikot. Onneksi FoF on peli jonka saa käyntiin äkkiä, ja jossa skenaarioa voi säätää lennossakin, ainakin se meiltä on aina onnistunut. Joten iskimme pöydälle pari ryhmää sakemanneja, Luchsin (panssaroitu kuljetusvaunu) ja vähän sekalaisia maastonkappaleita. Kaksi viikkoa sittenhän pelasimme skenaarion jossa sakemannit yrittivät hakea kebabbia, tämä ryhmä oli nyt kebabit saanut. Luchs oli alkanut vähän keittää, ja vähän kebabitkin kiersivät vatsassa, joten tienvarsikäymälän kohdille oli pysähdytty tyhjentämään miehet ja vähän korjailemaan ajopeliäkin. Vasemmalla sakemannien asemat kakkosvuoron alussa. Sovimme että Luchsin ajokuntoon saaminen vie 4 vuoroa. Häshäs-heimo oli tällä kertaa kokonaan irregulaareja, Insurgency Leveliksi sovimme 4 ja käytimme kirjan skenaarion "Contracting Trouble!" reinforcement-taulukkoa sivulta 118. Kentän reunoilla oli viisi Hot Spottia josta vahvistukset ilmaantuivat. Saksalaiset olivat D8/D10 -joukkoja, 1D body armoria, häshäshit D6/D10 irregulaareja.
Gruppe Grondis jatkoi tulpanvaihto-operaatiotaan, kahden miehen hoitaessa mekaanikonhommia loppujen antaessa suojatulta. Kunnes suoraan Luchsin takaa ilmaantui vahvistuksina kolmen rättipään ryhmä, joilla oli mukanaan RPG. Suojatuli kaatoi kaksi, mutta RPG jäi pystyyn. Luchsin paskoista takapelleistä tuli ammus läpi, ja ajoneuvo paloi komealla liekillä. Siinä kärventyivät varuskunnan pitsat ja kebabit. Saksalaiset tekivät taistelevan perääntymisen kohti varuskuntaansa ja poistuivat paikalta ilman miestappioita (kolme kevyesti haavoittunutta Gruppe Jannelle), numeroiden valossa voittaneina (24 tappiota häshäsheille, 1 menetetty Luchs saksalaisille), mutta moraalinen voitto meni kuitenkin vastustajalle kun eväät paloivat. Ajoneuvosta nyt niin väliä, mutta ne kebabit!
Maanantaina yksi projekti tuli päätökseensä, kun The Courier, Yes Manin avustuksella, näytti sekä Legioonalle että NCR:lle kaapin paikan Mojave Wastelandissa. Eli Fallout New Vegas tuli pelattua läpi. Tuon jälkeen iskin koneelle Dawn of Warin Collector's Editionin, eli DoW ja kaikki lisurit ovat parhaillaan työn alla. Perus-DoWin kampanjan neljä ekaa missionia tulikin tuossa jo viikon aikana läpipelattua.
Keskiviikkona laitoin Mattonin nettikaupasta tilaukseen 20 A4-kokoista arkkia 5 millin kapalevyä, jotka MyPack -pakettina ehtivätkin (einiin)lähi-Siwaan jo perjantaiksi. Eli tiedossa maastoprojektia Force on Forceen, Kurjastanialaisen kylällisen verran rakennuksia olisi tarkoitus väsäillä. Ensimmäinen koekappale on tuossa ollut jo työn alla, ja pakko todeta että kyllä tuo kapalevy on tällaiseen askarteluun ehdottomasti parasta materiaalia mihin olen törmännyt. Hintaa 20 kappaleen erälle tuli 99 senttiä arkki, ei posti- tai muita kuluja, joten minusta sekä hinta että toimitusnopeus kohdillaan.
Torstaina alkoi jopa sellainen ylellisyys kuin neljän päivän vapaat, sitä juhlistettiin vaihteeksi istahtamalla vaimon kanssa pelipöydän ääreen aluksi Dominionin (Hovin Juonet siis) merkeissä, ja sitten jatkoimme muutamalla pelillä Change Horsesia (kissakin tahtoi pelata jälkimmäistä, ja rikkoi yhden hevos-pelimerkeistä).
Perjantaina kasasimme sitten taas voimaa voiman päälle, eli Jannen ja Jukan kanssa pelailimme impromptu-skenaarion Force on Forcea. Kierroksen yksi jälkeen Janne jopa muistutti minua ottamaan muutaman valokuvan, joten tällä kertaa on jopa kuvamateriaalia! Oikealla kuva tilanteesta ensimmäisen kierroksen lopussa, häshäs-heimon joukot tulevat oikealta, ja ovat saaneet jo vähän siipeensä saksalaisten vastattua tulenavaukseen.
Eli kokosimme skenaarion ja maaston pöydälle about viidessä minuutissa, ennakkovalmistelujen oltua tällä kertaa aavistuksen heikot. Onneksi FoF on peli jonka saa käyntiin äkkiä, ja jossa skenaarioa voi säätää lennossakin, ainakin se meiltä on aina onnistunut. Joten iskimme pöydälle pari ryhmää sakemanneja, Luchsin (panssaroitu kuljetusvaunu) ja vähän sekalaisia maastonkappaleita. Kaksi viikkoa sittenhän pelasimme skenaarion jossa sakemannit yrittivät hakea kebabbia, tämä ryhmä oli nyt kebabit saanut. Luchs oli alkanut vähän keittää, ja vähän kebabitkin kiersivät vatsassa, joten tienvarsikäymälän kohdille oli pysähdytty tyhjentämään miehet ja vähän korjailemaan ajopeliäkin. Vasemmalla sakemannien asemat kakkosvuoron alussa. Sovimme että Luchsin ajokuntoon saaminen vie 4 vuoroa. Häshäs-heimo oli tällä kertaa kokonaan irregulaareja, Insurgency Leveliksi sovimme 4 ja käytimme kirjan skenaarion "Contracting Trouble!" reinforcement-taulukkoa sivulta 118. Kentän reunoilla oli viisi Hot Spottia josta vahvistukset ilmaantuivat. Saksalaiset olivat D8/D10 -joukkoja, 1D body armoria, häshäshit D6/D10 irregulaareja.Saksalaisten ajoneuvon kimpussa hääräävä ryhmä oli minun komennossani, toista ryhmää komensi Janne. Jukka sai kunnian olla ählämi. Peli eteni kohtuullisen selkeästi saksalaisten koulutusylivoiman merkeissä, pöydälle ilmaantuneet häshäs-heimolaiset kaatuivat joukolla murhaavaan Heckler & Koch G36-tuleen, ja "kallopäitä" (käytämme tuollaisia skull markereita kuvaamaan serious injuryä, ja ne mahtuvat mukavasti 1/72 -sotilaan päähän kuten kuvasta näkyy) oli kohta kenttä tulvillaan. Gruppe Janne ryntäsi tien yli ottamaan vastaan vihollisen, ja assaultissa tuhosikin pari ryhmää, mm. kahdeksan miehen vahvistusryhmän joka ilmaantui kierroksella kaksi paikalle.
Gruppe Grondis jatkoi tulpanvaihto-operaatiotaan, kahden miehen hoitaessa mekaanikonhommia loppujen antaessa suojatulta. Kunnes suoraan Luchsin takaa ilmaantui vahvistuksina kolmen rättipään ryhmä, joilla oli mukanaan RPG. Suojatuli kaatoi kaksi, mutta RPG jäi pystyyn. Luchsin paskoista takapelleistä tuli ammus läpi, ja ajoneuvo paloi komealla liekillä. Siinä kärventyivät varuskunnan pitsat ja kebabit. Saksalaiset tekivät taistelevan perääntymisen kohti varuskuntaansa ja poistuivat paikalta ilman miestappioita (kolme kevyesti haavoittunutta Gruppe Jannelle), numeroiden valossa voittaneina (24 tappiota häshäsheille, 1 menetetty Luchs saksalaisille), mutta moraalinen voitto meni kuitenkin vastustajalle kun eväät paloivat. Ajoneuvosta nyt niin väliä, mutta ne kebabit!Vaikka varmaan alan jo toistaa itseäni, niin pakko kyllä vielä kerran kehua tuota Force on Forcea ja ennenkaikkea sitä kuinka se toimii aivan loistavasti kerronnallisessa pelaamisessa. Jopa meillä jotka osaamme kertoa vain tyhmiä tarinoita höystettynä huonolla huumorilla.
Sunnuntaina innostuimme vielä hieman pelailemaan, kun Jukka uhmasi pakkasi ja pyöräili paikalle. Areena - Titaanien taisto pääsi vaihteeksi pelivuoroon, jonka jälkeen vaimokin innostui mukaan ottamaan pari erää Zoolorettoa ja pari erää Canyonia, siinäpä sunnuntaipäivä vierähtikin rattoisasti.
Mutta tämä tältä erää. Urheiluvuoden kohokohta, eli Super Bowl XLVI New York Giantsin ja New England Patriotsin välillä alkaa vajaan puolen tunnin kuluttua, ja moisen takia jopa pyysin töistä vapaata, joten telkkarin äärellee suuntaa hän. Ensi viikolla sitten ainakin maastoprojektia oli tarkoitus saada etenemään.
Sunnuntaina innostuimme vielä hieman pelailemaan, kun Jukka uhmasi pakkasi ja pyöräili paikalle. Areena - Titaanien taisto pääsi vaihteeksi pelivuoroon, jonka jälkeen vaimokin innostui mukaan ottamaan pari erää Zoolorettoa ja pari erää Canyonia, siinäpä sunnuntaipäivä vierähtikin rattoisasti.Mutta tämä tältä erää. Urheiluvuoden kohokohta, eli Super Bowl XLVI New York Giantsin ja New England Patriotsin välillä alkaa vajaan puolen tunnin kuluttua, ja moisen takia jopa pyysin töistä vapaata, joten telkkarin äärellee suuntaa hän. Ensi viikolla sitten ainakin maastoprojektia oli tarkoitus saada etenemään.
sunnuntai 11. joulukuuta 2011
Viikko 49 - nopaton peliviikko
This week I 'ave mostly been eating prozac.
Illan päätteeksi kokeilimme kolminpelinä tuota juuri hankkimaani Carcassonne korttipeliä, yhden pelaajan jouduttua poistumaan tässä vaiheessa sosiaalisten velvoitteiden takia.
Tällä kertaa viikkokatsaus aloitettiinkin The Fast Show -lainauksella. Tosin en ole syönyt onnellisuuspillereitä tällä viikolla, mutta olipahan edes joku syy mainostaa tuota erinomaista Britti-sarjaa, joka kielirajoitteisille löytyy suomennettunakin nimellä Ruuvit Löysällä.
Kuten keskiviikkona pikaisesti mainitsinkin, uusi Conan tuli silloin katsottua. Torstaina oli pakko sitten lunastaa lupauksiaan, kun Twilight - Aamunkoi osa 1 oli paikallisessa teatterissa viimeistä iltaa ja vaimolle tuli aikoinaan luvattua että vien hänet sen katsomaan. Jos leffasta jotain positiivista täytyy hakea, niin ainakin se että vaimo tykkäsi - ja sehän tässä se tärkein pointti olikin. Ja kun samalla reissulla käytiin kebabilla, niin allekirjoittaneellekin jäi hyvä maku suuhun reissusta.
Mutta pelien maailmaan. Baldur's Gate kakkosta on tullut pelattua lisää, tuossa viikolla viimeistelin sivutehtäviä ja siirryin viimeinkin kolmenteen episodiin tarinassa. Posti myös kiikutti viime viikolla tilatun lautapeli-paketin, eli hyllyyn uutta täytettä saatiin jälleen.
Perjantaina oli sitten taas lautapeli-iltaman vuoro, ja tällä kertaa testattavana oli kevyempiä pelejä sitten useampiakin. Ja kuten jo perinteisiin kuuluu, kamera ei luonnollisesti käsiin eksynyt illan aikana.
Ensimmäisenä pöydälle nostettiin Wreckage, ja päästettiin jokaisessa meissä asuva, autoleikeistä pitävä pikkupoika valloilleen. Tarkempaa kuvausta pelistä voi lukea vaikkapa tuolta linkitetystä Boardgamegeekin entrystä, mutta pikayhteenvetona todetaan että jos esimerkiksi Wings of War on tuttu, tämäkin peli tuntuu heti tutulta. Sääntömekaniikka ei vaadi mitään rakettitieteen opiskelua, pelivuorot sujuvat vauhdilla ja näinkin yksinkertaiseksi peliksi hauskaa on. Matsi taisi kestää noin puolisen tuntia, ja mukana oli kolme aloittelijaa sekä yksi aiemmin pelannut, eli kertonee kaiken tarpeellisen sääntöjen vaativuudesta. Peliporukalle välipeliksi, tai tilanteeseen jossa yhden pelaajan saapumista tarvitsee odotella 20-30 minuuttia, aivan täydellinen peli. Suosittelen, etenkin jos pitää Wings of Warista.
Romurallista olikin luontevaa siirtyä luolastoseikkailujen pariin, ja pöydälle nostettiin Cave Troll. Jälleen olen laiska, ja linkitän vain tuon Boardgamegeekin katsauksen tähänkin, ja sanon vain muutamia omia näkemyksiä.
Eli peli on melko perinteinen alueenhallintapeli, pelaajilla on kasa seikkailijoita ja hirviöitä, ja korttipakka josta näitä sitten pelataan laudalle. Hirviöt kiusaavat seikkailijoita, ja muutama erikoishahmo kiusaa sitten hirviöitä. Huoneet ovat eriarvoisia kultarahojen määrän suhteen, ja arvokkaimmista tapellaan lujaa. Bonuksena korteista on kaksi eri settiä, joten pelaamisen luonne muuttuu jo sillä että vaihtaa korttisettiä (erikoishahmojen ja monstereiden toiminta vaihtelee näiden välillä - esim. varkaasta tulee vaihtoehtosetissä salamurhaaja, kääpiöstä jätinsurmaaja, ritarista paladiini jne).
Ja mielipide luolapeikosta? Edelleenkin jää odottamaan se päivä että pelaan FFG:n peliä josta en erikoisemmin välittäisi, eli tykkäsin. Ja kun peli alkoi rullata, matsi pelattiin loppuun reiluun tuntiin, vaikka tässäkin neljästä pelaajasta kolme oli ensikertalaisia. Eli mukava peli joko pelattavaksi pari matsia (vaikkapa molemmilla vaihtoehtoisilla korttiseteillä) peräkkäin illan aikana, tai juuri iltaan jossa haluaa kokeilla useampaakin eri peliä.
Carcassonnen kanssa yhteistä tässä oli lähinnä kuvitus ja teema, ja samanlaiset puiset seuraajat, eli perustyylinen settienkeräily korteilla on muutoin kyseessä.
Pelissä on neljää eri väriä, ja "laudan" viereen pelataan vuorollaan kädestä riviin samanvärisiä kortteja. Kerran vuoron aikana voi asettaa seuraajansa ja varata kaikki sen rivin siihen asti pelatut kortit. Taktikointi tulee siitä, milloin pelata seuraajansa, vai pelaako joku muu itselleen sen rivin mitä juuri yrittää saada jos odottelee. Se, joka malttaa olla pelaamatta seuraajaansa pisimpään, voi viimeiseltä paikalta sitten kerätä hedelmät, tai huomata että joutuikin tyytymään vähempään jos vastustajien pelaamat kortit ei olleetkaan mitä itse ennakoi.
Peliä oli pelaamassa siis kolme ummikkoa (allekirjoittanut oli lukenut pikaisesti säännöt), ja tämäkin pelattiin noin tuntiin silti, eli kevytpelistä tässäkin on kyse. Ja elementtien vähyydestä huolimatta silti aivan kelpo peli, pidän tätä oikein kelpo ostoksena tuohon tarjoushintaan (12,90€) millä se irtosi. Sopii mainiosti vähemmän (ja vähemmän totisesti) pelaavien kavereiden houkuttelemiseen pelisessioon, johon ei kuitenkaan veteraanikaan kyllästy heti.
Ensi viikolla sitten taas uudet kujeet. Tarjolla on ainakin työpaikan pikkujoulua, työviikonloppu ja muuta sekalaista elämää, joten peli-iloittelut jäänevät perjantai-illan lautapelisessioon. Jollei satunnaisia Fallout- ja BG2-sessioita lasketa. Maalaamisen suhteenkin todennäköisesti tulee olemaan hiljaisempaa.
Ensi viikolla sitten taas uudet kujeet. Tarjolla on ainakin työpaikan pikkujoulua, työviikonloppu ja muuta sekalaista elämää, joten peli-iloittelut jäänevät perjantai-illan lautapelisessioon. Jollei satunnaisia Fallout- ja BG2-sessioita lasketa. Maalaamisen suhteenkin todennäköisesti tulee olemaan hiljaisempaa.
tiistai 22. marraskuuta 2011
Pikakatsaus: Chaos in the Old World ja Talisman
Luonnollisesti unohdin taas että olisihan minulla tuo uusi kamerakin (pitäisi varmaan nostaa se aina pelipöydälle niin sen olemassaolon saattaisi muistaakin), joten pelien tiimellyksestä ei ole taaskaan tilannekuvia. Tosin tämän on tarkoitus olla vain pikakatsaus ja muutamia hajamietteitä peleistä, ei mikään varsinainen täysmittainen peliesittely.
Chaos in the Old World boksista ulos otettuna näyttää kyllä juuri Fantasy Flight Gamesin peliltä. Hyvälaatuista komponenttia ja paljon; tukeva pelilauta, (pehmyt)muovisia pelinappuloita, tukevaa pahvia olevia countereita, kasapäin kortteja jne. Ainakin komponenttien määrän ja laadun suhteen rahalle saa vastinetta.
Pikaisen sääntöihin ja pelimekaniikkaan tutustumisen jälkeen totesimme että pelaamallahan nämä parhaiten selviää, ja kävimme toimeen. Arvoimme jumaluudet, ja allekirjoittanut pääsi huutamaan "Blood for the Blood God!!!" saatuaan Khornen, Jukan päästessä levittämään ruttoa Nurglen voimin, ja Murheelle osui Tzeentch. Slaanesh, nuorimpana jumalana, siis jäi kylmästi rannalle ruikuttamaan näistä tuhojuhlista.
Jokainen pelikierros käsittää kuusi vaihetta, joista ensimmäisenä on Vanhan Maailman vaihe. Tässä vaiheessa Vanhan Maailman pakasta nostetaan päällimmäinen kortti, ja sen vaikutukset käydään läpi. Tässä on hauskana yksityiskohtana se, että se kaaoksen voimista joka on sillä hetkellä heikoimmilla (jokaisessa kellossa on myös uhka-arvo joka kasvaa mitä enemmän sitä kääntää) tekee kaikki korttiin liittyvät tarvittavat päätökset. Eli jos kortti aiheuttaa kiusaa, heikoimmilla oleva pääsee valitsemaan missä se tapahtuu.
Vanhan Maailman toimittua pelaajat nostavat pakastaan uusia kortteja käteensä, jonka jälkeen alkaa pelin varsinainen resurssienhallintavaihe, eli summonointi. Jokaisella voimalla on käytössään tietty määrä pisteitä (6-7 pelin alussa), joilla kutsua seuraajia ja pelata kortteja (osa korteista on nollan arvoisia, eli ne voi pelata tuhlaamatta voimiaan). Alkaen Khornesta (jumalilla on aina vakiojärjestys; Khorne, Nurgle, Tzeentch, Slaanesh) jokainen pelaaja tekee vuorollaan toiminnon (pelaa kortin tai kutsuu seuraajan), kunnes kaikki ovat voimansa kuluttaneet siltä kierrokselta. Kortteja pelataan alueille, ja jokaisella alueella voi olla vain kaksi korttia kierroksessa pelattuna, todella mielenkiintoista tasapainoilua resurssienjaon kanssa tämä vaihe on.Kun voimat on tuhlattu, siirrytään taisteluvaiheeseen, alue kerrallaan. Jokainen taistelutaitoinen seuraaja heittää hyökkäysarvonsa verran noppia, ja 4+ osuu (slaaneshilla olisi tähän poikkeuksia). Osumien verran poistetaan sitten vastustajan nappeja (suurdemoneilla on enemmän osumapisteitä). Kaikki taistelu on yhtäaikaista (Khorne pystyy saamaan kyvyn lyödä ensin).
Kun taistelut on selvitetty, siirrytään korruptiovaiheeseen. Ensiksi lasketaan hallinta alue kerrallaan, ja jos joku hallitsee yksin aluetta (alueella voi olla muitakin, mutta suurin hallinta ratkaisee) ja ylittää alueen vastustuskyvyn, kerää alueen voittopisteet omaan pussiinsa. Hallintaan vaikuttaa alueella olevien omien joukkojen lisäksi sillä kierroksella alueelle pelattujen korttien hinta. Kun tämä on käyty läpi, alueille asetetaan korruptio-merkkejä, yksi per kultisti. Jos näiden yhteenlaskettu määrä ylittää 12, alue sortuu kaaoksen alle ja tuhoutuu. Sivuhuomiona tässä todetaan, että myös warppikivi-tokenit olisi pitänyt laskea korruptioksi, mikä meiltä näköjään unohtui. Kun alue sortuu, kaikki sitä sillä kierroksella kaatamassa olleet saavat pisteitä, ja lisäksi loppuvaiheessa jaetaan alueesta sotasaalista lisääkin.
Viimeisenä seuraa sitten loppuvaihe, jossa pelatut kaaoskortit poistetaan laudalta, Vanhan Maailman sankarit (jos moisia on pöydällä) alkavat teurastaa demoneita, loppuvaiheessa toimivien Vanhan Maailman korttien vaikutukset pelataan, sortuneet alueet pisteytetään, Kaaoksen kelloja pyöritetään ja lopuksi katsotaan onko joku voittanut pelin (tai ovatko kaikki hävinneet). Ja tästä taas hypätään alkuun, ja uusi vuoro lähtee käyntiin.
Ja kuinka matsissa sitten kävi? Isoisä Nurgle vei Jukan johdolla voiton keräämällä automaattiseen voittoon vaadittavat 50 pistettä. Murheen Tzeentch tuli pisteissä kakkosena, Khorneni jäätyä kauas jälkeen. Toki asia ei näin yksiselitteinen ollut silti, jos peli olisi kestänyt kierroksen pidempään Khorne olisi pyöräyttänyt kellonsa voittoon, ja koska kello-voitto tarkistetaan voittoehdoista ensimmäisenä, moinen olisi antanut voiton verenjumalalle. Mainittakoon että Nurgle sai huomattavaa apua örkeiltä, kun Vanhaan Maailmaan sattui juuri örkki-invaasio mikä esti tehokkaasti Nurglen poiskitkemisen Empiren mailta ja oli avain voittoon.
Loppuarvosteluna kaikenkaikkiaan erittäin toimiva ja viihdyttävä peli, jonka parissa kyllä mielellään viettäisi aikaa useamminkin. Kouluarvosanana tälle annan komean 9+.
Loppuillasta jäi vielä sen verran aikaa että päästiin siis nostamaan pöydälle myös vanha klassikko, joka itse asiassa oli allekirjoittaneelta aikoinaan mennyt ohi ja siis uusi tuttavuus. Vaimokin hyppäsi mukaan tämän pariin, eli neljällä pelaajalla päästiin liikkeelle. Metsänvartijani tunkeutui melko nopeaan laudan keskelle, jossa se ei saanut mitään aikaan, mutta ei ulkokehälle jääneet Noita-akka, Varas ja Kääpiökään kummemmin menestyneet. Aivan loppuun emme ehtineet pelata kellon vääjäämättä tikittäessä kohti myöhäiltaa, mutta kyllä tämäkin on ihan mukavaa kevytajanvietettä
sunnuntai 20. marraskuuta 2011
Viikko 46 - leffamaratonia ja lautapeliä
Jälleen yhden viikon kääntyessä ehtoopuolelleen voi taas katsella taaksepäin ja huomata että juuri mitään ei taas ole saanut pelirintamalla aikaiseksi. Moisesta syytän kyllä puhtaasti Filmtownin tarjousta - kymmenen vuokrauksen prepaid-kortti irtoaa kahdellakympillä, joten liikkeen ensi-iltahyllyä on katsottu läpi vaimon kanssa huolella ja ahkerasti (eka kortti tuli käytettyä viikkoon, nyt toinen menossa).
Aiemmin tuossa mainitsinkin jo mm. The Warrior's Wayn ja The Eaglen. Loppuviikollekin leffoja riitti ihan tarpeeksi, ja vaimo ehti katsoa muutaman enemmänkin kuin minä. Your Highness oli loppujen lopuksi melko vaisu mutta kuitenkin ihan katsottava huumorifantasiapläjäys, alapäähuumorin määrästä huolimatta. Paul puolestaan yllätti allekirjoittaneen täysin, odotukset eivät moisesta leffasta olleet kovinkaan korkealla, mutta tämähän oli oikeastaan vallan mainio - ja tämä mielipide siis silti vaikka leffa tuli katsottua ilman olutta! Suosittelen kyllä jos välillä tahtoo heittää aivot narikkaan ja nauttia nörttihuumorista. Harry Potter ja Kuoleman Varjelukset osa 2 päätti Potter-leffojen sarjan tyylikkäästi, nyt täytyykin miettiä milloin olisi sitten se Potter-maratonin paikka eli koko sarja läpi.
Lautapelirintamalla pelihyllyyn tuli hankittua yhden pelin verran uutta täytettä, kun Lautapelit.fi:n tarjouksessa (11,90€) ollut Leonardo da Vinci piti mennä hankkimaan. Lauantaina tuohon pikaisesti yritin tutustua, ja vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta resurssienkeruu/-hallintapeliltä. Pelissä on aikaa yhdeksän kierrosta rakentaa keksintöjä, joista kaupunki maksaa rahaa. Rajalliset työvoimaresurssit (mestari + kasa oppipoikia) täytyy joka kierros jakaa mahdollisimman optimaalisesti omien työpajojen ja kaupungin erilaisten markkina- ja erikoispaikkojen välillä. Kaupungin paikkojen hallinnan ratkaisee oppipoikien määrä alueella, ja tasatilanteessa se kenen oppipojat olivat siellä ensin, eli jos haluat varmistaa jonkun alueen herruuden, resurssit ovat poissa muualta. Ja keksintöjäkin pitäisi saada valmiiksi, joten varsinainen tasapainoilu eri optioiden välillä on kyseessä. Eka pelin myötä tarkempaa analyysiä tulevaisuudessa.
Pelissä on huomattavaa että random-elementti puuttuu lähes täysin (tilatut keksinnöt tulevat satunnaisessa järjestyksessä, mutta tässäkin satunnaisuus on hyvin pientä). Paskaan tuuriin ei auta siis vedota hävitessään, vaan voitto ja tappio ratkaistaan melko puhtaasti omilla päätöksillä.
Baldur's Gate 2 on myös edennyt, ja vaikka grafiikaltaan tuo vanhus 1680x1050 näytöllä on melko kammottava, on tuossa klassikossa silti edelleenkin kummaa viehätystä.
Tulevan viikon aikataulusta ei taas juurikaan ole tietoa, mutta näyttäisi ainakin siltä että maanantaina pääsemme tutustumaan yhteen uuteen peliin, ainakin näillä näkymin saadaan kanssa-blogaajan ja hyvän ystäväni Murheen omistama Chaos in the Old World pelitestattavaksi. Saa nähdä puraiseeko kaaoskärpänen liiankin kovaa, veronpalautukset ovat lähes nurkan takana ja joulu lähestyy, kyllä sitä JOTAIN joutuu hankkimaan itselleen joululahjaksi. Itseni tuntien sekä haaveilemani Arkham Horror ja Runebound että mahdollisesti tuo Chaos in the Old World tulevat tilattuiksi. No, NOOO!!! Must .... resist!!!! Ja ei, en AINAKAAN sorru Dreadfleetin pauloihin...
Maalauspuoli ... no tuota, ei tälläkään kertaa raportoitavaa, edes sen vertaa kuin aiemmin. Mutta kyllä minä sen rytmin vielä jossain välissä löydän. Itse asiassa tänään aioin vakaasti maalata vähän, mutta Fallout New Vegas ja Baldur's Gate 2. Minkäpä sitä tiikeri juovilleen ja mies luonnolleen mahtaa.
Pelissä on huomattavaa että random-elementti puuttuu lähes täysin (tilatut keksinnöt tulevat satunnaisessa järjestyksessä, mutta tässäkin satunnaisuus on hyvin pientä). Paskaan tuuriin ei auta siis vedota hävitessään, vaan voitto ja tappio ratkaistaan melko puhtaasti omilla päätöksillä.
Baldur's Gate 2 on myös edennyt, ja vaikka grafiikaltaan tuo vanhus 1680x1050 näytöllä on melko kammottava, on tuossa klassikossa silti edelleenkin kummaa viehätystä.
Maalauspuoli ... no tuota, ei tälläkään kertaa raportoitavaa, edes sen vertaa kuin aiemmin. Mutta kyllä minä sen rytmin vielä jossain välissä löydän. Itse asiassa tänään aioin vakaasti maalata vähän, mutta Fallout New Vegas ja Baldur's Gate 2. Minkäpä sitä tiikeri juovilleen ja mies luonnolleen mahtaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)








