Näytetään tekstit, joissa on tunniste hankinnat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hankinnat. Näytä kaikki tekstit

maanantai 16. huhtikuuta 2012

Viikot 14 ja 15 - Pääsiäistä, talvilomaa, pelejä, laulua ja hankintoja

Pariviikkoinen taas pääsi vierähtämään sitten viime päivityksen, vaikka aavistuksen viime kerralla lupailin jo viime viikolle moista. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, kuten sanonta kuuluu.

Koska asiaa on paljon, koetan edetä jotakuinkin kronologisesti ja pysyä aiheessa eksymättä turhille sivupoluille. Tai no, minulla alkoi juuri vapaat ja tuossa ensimmäisen hyvin ansaitun oluen juuri korkkasin, joten jää nähtäväksi...

Ensimmäisenä mainintana viime blogauksen jälkeen tuli hankittua Force on Forcen rinnalle Tomorrow's War -sääntökirja, kun moisen Sotavasarasta bongasin ihan kovakantisena versiona. PDF olisi kustantanut suurin piirtein samaa luokkaa, joten ilman muuta painetun version siis nappasin, etenkin kun tuon hankinta on ollut suunnitteilla jo jonkin aikaa. Päällisin puolin olen hieman ehtinyt opusta selailemaan, mutten mitenkään tarkemmin vielä ole siihen syventynyt. Mutta hyvältä tuo vaikuttaa, ja minä aavistuksen luulen että tuohon settiin minä sen "Falloutia figuilla" -projektin toteutan, joskus.

Samalla viikolla tuli perille myös viimeksi mainitsemani Mvnera - Familia Gradiatoria, josta vähän lisää myöhemmin.

Pääsiäiseksi sitten torstaina saapui paikalle iloinen joukkio pelaajia, kun Pada ja Ville suuntasivat pääkaupunkiseudun humusta sivistyksen pariin, ja Jessekin päästettiin armeijan harmaista vapaalle. Torstai-ilta kuluikin mukavasti kuulumisia vaihdellen, olutta nauttien ja hankolais-vitsejä heittäen. Kevyenä beer and pretzels -pelinä illalla otettiin yksi peli Red Novemberia, josta siitäkin muutama sananen vielä aavistuksen myöhemmin. Mainittakoon, että kameran olemassaolo tokikin taas unohtui, ja epämääräistä kuvamateriaalia ei ole taaskaan tarjolla.

Olimme jo aiemmin Padan kanssa sopineet pienestä kauppatransaktiosta, jossa sekalainen määrä tavaraa vaihtoi omistajaa kohtuullisen asevelihintaista rahamäärää vastaan. Niinpä allekirjoittaneen lautapelihylly sai massiivisesti lisätäytettä Descentin muodossa, ja työstämistään odottavien figujen lauma kasvoi Warmachinen Khadorilaisilla, joista omistukseeni eksyi Karchev, Fenris, War Dog ja mekaanikot.

Perjantai oli sitten varattu pääasiassa Jannen tuomalle Twilight Imperiumille, mutta aamu käynnistettiin kuitenkin Red Novemberilla, jota pelattiin kuuden hengen voimin. Pelihän on hauska pelaajat vs. lauta -viritelmä, jossa lauma  epätoivoisia maahisia yrittää pitää käsiin hajoavan sukellusveneen toimintakunnossa tunnin ajan pelastuakseen. Peli muuttuu sitä vaikeammaksi mitä useampia pelaajia, ja kuudella hengellä upposimmekin kaikki. Edellisillan pelissä sentään allekirjoittaneen maahinen selvisi karkaamalla aluksesta sukellusvälineiden kanssa.

Loppu perjantaista kuluikin sitten Twilight Imperiumin parissa. Viidellä pelaajalla matsi vei kahdeksan tuntia, tosin peli olisi loppunut jo yli tunnin aiemmin jollen olisi muutamalla sopivalla kortilla estänyt Jannen voittoa. Itse pelistä ei sen enempää, kun sitä vasta muutama viikko sitten jo käsittelinkin.

Lauantaiaamuna pistäydyin töissä, jonka jälkeen otin pienet torkut. Iltapäivästä paikalle tuli myös Murhe, mukanaan Small World ja Chaos in the Old World. Koska pelaajia oli paikalla viisi, luonnollisesti valinta kohdistui Small Worldiin, joka osoittautui kyllä maineensa veroiseksi peliksi. Tarpeeksi helppo ettei sääntöjen kanssa tarvinnut turhia jäädä miettimään, mutta tarpeeksi monipuolinen että peliin ei helpolla kyllästy. Koska pelistä löytyy ihan kohtuullinen suomenkielinen artikkeli jo ennestään, en käy enempää sitä esittelemään, suosittelen vain kaikille lautapelien ystäville lämpimästi.

Vaikka nyt varsinaisia pretzeleitä ei ollutkaan, niin jääkaapin beer-osasto oli kohtuullisesti varustettuna joten lauantai-iltaa oli hyvä jatkaa sitten kevyemmin. Niinpä pelattavaksi napattiin Bang! samalla viiden hengen miehityksellä. Tuokin peli on varsin mukava isommalla porukalla, tosin viisi pelaajaa alkaa olla kohtuullisen minimi, ja peli vain paranee kun pelaajat lisääntyvät.

Lauta- ja korttipelien jälkeen siirryttiinkin "näin ilahdutat naapuriasi" -osastolle, eli Singstarin pariin. Ja kun arvelimme naapurien saaneen nauttia taidetta tarpeeksi, siirryimme toki paikalliseen karaokebaariin jatkamaan. Karaokeisännän mukaan hän ei ollut koskaan aiemmin kuullut kenenkään laulavan esittämääni Moogetmoogsin Kolmen Minuutin Munaa. Oletan että hän jätti sanomatta ettei olisi halunnut kuulla tälläkään kertaa :)

Sunnuntaina sitten kun joskus kohtuullisen myöhään heräilimme, ja Murhekin saapui taas paikalle, jatkoimme Chaos in the Old Worldillä. Itse huutelin taasen "Blood for the Blood Godia" Khornen puikoissa, Villen otettua Slaaneshin, Murheen Tzeentchin ja Jesselle lääkintämiehenä jäi sopivasti Nurgle. Peli eteni suhteellisen jouhevasti, Villen Slaaneshin vietyä potin. Khorne olisi voittanut pelin, jos en olisi tehnyt yhtä pientä virhettä joka johtui siitä etten muistanut ... hetkinen, johtui siis tokikin siitä ettei minulle kunnolla sääntöjä kerrottu! Jannekin kävi paikalla sen verran että nappasi Padan mukaansa, joten jatkoimme Pääsiäisen viettoa yhtä henkeä pienemmällä porukalla.

Testasimme Small Worldia uudelleen, nyt neljällä pelaajalla, ja peli oli edelleen yhtä maittavaa, tuntuu skaalautuvan oikein mehukkaasti eri pelaajamäärille. Suosittelen edelleenkin. Loppuilta taisikin sitten mennä taas hankolais-vitsien parissa.

Maanantaina sitten oli aika haikeille hyvästeille, kun vieraat suuntasivat kukin omille suunnilleen. Ennen Villen lähtöä kuitenkin pelailtiin vaimon toivomuksesta pari erää Charlyä, ja Jessen junaa odotellessa ehdittiin vielä kolmestaan ottaa pari erää Canyonia. Ja niin talo hiljeni, ja pelirikas Pääsiäinen oli ohi.

Pääsiäisen jälkeinen viikko menikin sitten toipuessa ja töihinpaluuseen totutellessa. Perjantaina kuitenkin piti päästä testaamaan tuota Mvnera - Familia Gladiatoriaa, Jukan ja Jannen päästessä paikalle koettamaan kykyjään gladiaattorien kouluttajana. Ihan kelpo viihdettähän tuo oli, ja hinta-/laatusuhteeltaan oikein hyvä. Sääntövihkosesta täytyy kyllä sanoa että kääntäjä on varmaan puolet antanut mennä jollain google translatella italiasta englantiin, sen verran sekava ja epäselvä opus on kyseessä. Mutta kyllä noista sitten pitkän tavaamisen jälkeen selvän otti, ja loput vedettiin maalaisjärjellä. Ei mikään maailman paras peli, muttei missään tapauksessa huonokaan. Olisi ehkä ollut parempi neljällä pelaajalla.

Mutta se tältä erää, nyt minä korkkaan olusen ja siirryn vapaapäivän ja tietokoneistetun Blood Bowlin pariin. Loppuviikosta en taasen tiedä mitään, mutta katsotaan mitä elämä vastaan tuo. Eli näkemisiin ensi kertaan :)

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Kun shoppailu vei taas miehen

Ylityöt, ne ovat petollisia. Kaapit ja hyllyt ovat täynnä keskeneräistä projektia, ja olet päättänyt että nyt ei hetkeen tule uutta ennenkuin saa edes vähän vanhoja valmiiksi. Ja sitten koittaa tilipäivä kun olet paahtanut ylimääräistä duunia...

Jonkin aikaa, kun noita Caesarin 1/72-jenkkejä pohjamaalasin ja basetin, on kyllä ollutkin jo hankintalistalla Revellin modernien jenkkien boksi, lähinnä siksi että siinä tulee peräti kymmenen SAWilla varustettua figua, ja noista SAWeista on pulaa, kaikkea muuta tilpehööriä löytyy yllinkyllin. Niinpä, moinen tilaukseen Model Hobbiesilta.

Tokikaan kukaan ei tilaa paikasta jonne täytyy maksaa postikuluja pelkästään yhtä boksia, joten pitihän jenkkien vastapainoksi saada lisää terroristejä.

Ja hei, tartteehan nyt vähitellen konflikteihimme ajoneuvoja! Easy Modelin Diecasteista nappasin jenkkien kaveriksi yhden M1A1:n, ja kaikesta päätellen viimeisen hyllyssä olleen saman setin Bradleyn, ainakaan sitä ei enää löytynyt linkitettäväksi. Löytyisi varmaan sähköpostista, mutta en jaksa etsiä :)

Mutta kummallisesti se vain 45 euroa taas noihin upposi, vaikkei mitään ollut tarkoitus tilatakaan. Noin 30 puntaa boksit, ja suurinpiirtein 5 puntaa postit. Aavistuksen postikulut olivat siinä kipukynnyksellä, mutta tulihan ne silti taas tilattua ja maksettua.

Ja ei se päivä sillä ollut selvä, paikallisessa Prismassa tuli mieleen että maalauspisteeni tarvitsee uuden valaisimen ... ostin sitten pöytälampun, ja samalla eksyin seikkailemaan vapaa-aika -osastolle. Ja niin sitä tuli sitten ostettua sieltä hyllystä Revellin Humvee -boksikin (11.50 € hinta on aina saanut minut jättämään väliin, mutta nyt hypistelin boksia sen verran että huomasin boksissa olevan osat kahteen, jolloin "liian kallis" -filtteri pään sisällä ei enää toiminut).

Oikeasti, pää hajoaa jo noita osia katsellessa, kasatessa varmaan vielä pahemmin

No, sanoisin silti että Force on Force on edelleenkin halvin figupeli johon olen panostanut, vaikka lisähankintoihin tuli taas sorruttuakin :).

tiistai 10. tammikuuta 2012

Posti kulkee ja pensseli heiluu

Tähän väliin pikainen päivitys vapaapäivän kunniaksi.

Ensinnäkin, postisetä kiikutti tänään parikin lähetystä Britannian suunnalta, Warmaster Ancients Armiesin ja em4miniaturesin noppatilauksen päädyttyä perille. Kirja tuli reilussa parissa viikossa ja nopat kahteen viikkoon, joten ihan tyytyväinen toimitusaikoihin näidenkin kohdalla olin. Nyt ei sitten olekaan mitään odotettavaa, joten melkein täytyy jotain uutta laittaa kohta tilaukseen, pitäähän sitä aina jotain kuitenkin olla matkalla. :)



Maalauspuolellakin tuli  saatua jotain aikaiseksi, kun otin maalauspöydälle kourallisen noita Revellin sakemanneja, tavoitteena maalata ne jonkinnäköiseen pelikenttäkuntoon mahdollisimman vauhdilla. Seitsemän nappia pelikuntoon noin tunnissa, eivät kyllä todellakaan ole kauniita, vielä vähemmän historiallisesti korrekteja, mutta perhana, ovat ne kuitenkin maalattuja! Ja kun Force on Forcen skenaariomme ovat kuitenkin enemmän tai vähemmän kuvitteellisia, niin ei figujenkaan tarvitse olla niin täydellisen tarkkoja. Nämä minun sakuni nyt ovat tuollaiseen aavikkosotaan lähteneitä, ja armeija varusti niille pikaisesti juuri tuollaista väriteemaa edustavat asut, ja saavat kelvata.

Seuraavana operaationa on loput pohjamaalatut sakemannit samaan kuntoon. Tavoite on saada huomenna loput 31 pohjamaaleissa olevaa nappia valmiiksi.

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Viikko 48 - pelirintamalla aktiivista

Vuoden 2011 viikot alkavat käydä vähiin ennenkuin loppuvat, ja kuukausikin vaihtui jo viimeisen puolelle. Mennyt viikko olikin vaihteeksi kohtuullisen tiivis harrasteiden suhteen, kun lähes päivittäin jotain tapahtui.

Alkuviikolta tärkeimmät tulivatkin jo postailtua aiemmin, perjantaina sitten tuli sekä tilailtua vähän lisää pelattavaa, että testailtua jo muutaman kerran aiemmin mainitsemaani SAGAA.

Lautapelit.fi:n joulukuun alkujakson tarjouksista löytyi Beowulf hintaan 3,90€, ja Carcassonen korttipeliversio hintaan 12,90€, molemmat tuli laitettua tilaukseen.

Perjantai-illan pelisessiossa sitten tutustuimme SAGAAN. Nelinpeli muuttui kolminpelisessioksi kun Mikko joutui vetäytymään sosiaalisiin kiireisiin vedoten, mutta saimme silti kunnon häröilymätön aikaiseksi. Allekirjoittanut halusi isoja kirveitä eli nappasi juutit (Anglo-Danish) itselleen, Jukan vietyä viikingit ja Jannen tullessa kentälle normanneilla.

Tässä välissä on pakko todeta että neljä on jotenkin maaginen luku, kun napataan mikä tahansa random marginaalipeli ja katsotaan sen osapuolia. Isoja ryhmittymiä on aina neljä, kuten nyt tässä SAGAssakin - walesilaiset jäivät tällä kertaa rannalle. Mielikuvitus ei ilmeisestikään pelintekijöillä alussa koskaan riitä viiteen.

Joka tapauksessa, lyhyt katsaus peliin, sääntökirjaa en ole lukenut muuta kuin selailemalla lyhyesti pelin tiimellyksessä joten kuvailen lähinnä miten pelikentällä asiat tuntuivat toimivan.

Pelikoko on perus-skirmish. Itse edustin puhdasta eliitti-soturijengiä, eli minulla oli 16 mosuria ja sotapäällikkö, viikinkejä oli kourallinen enemmän ja normanneillakin oli vähän ylivoimaa minuun verrattuna. Normannit olivat kentällä ainoat joilla oli ratsuja/jousia.

Pelisysteemi on lautapelimäinen, ja mielestäni toimi erittäin hyvin. Jokaisella osapuolella on oma kasansa noppia (joita voi simuloida tavallisilla kuusisivuisilla, nopissa on kolme symbolia, joista yleisin on 1-3, keskiharvinainen 4-5 ja sitten se kuutonen). Sotalordi tuottaa kaksi noppaa, paremmat joukot (ei nostoväki) yhden. Pelit ovat mittelöitä joissa yleensä on tuollainen 5-6 noppaa (eli päällikkö ja 3-4 joukkoa). Ja se minne nämä nopat allokoidaan, on jokaisen joukkion "pelilauta", jossa on 15 vaihtoehtoa, joista jokainen vaatii erilaisia noppia/noppayhdistelmiä.

Joukot ovat kaikilla osapuolilla ihmisiä. Eli ei ole mitään fantasiapelien tapaisia über-joukkioita, vaan jokainen tottelee kirvestä siinä missä toinenkin, toki sotalordi on aavistuksen kovempi. Erot eliitin, rivimosurin ja nostoväen välillä tulevatkin juuri tästä noppien käytöstä. Jokaisen yksikön aktivointi syö pääsääntöisesti nopan - eliiteille kelpaa mikä tahansa silmäluku, rivimosureille vain kaksi kolmesta, ja nostoväki tottelee vain yhdellä merkillä.

Eli laudalla on jokaiselle joukkotyypille aktivointiruutu, joihin pelatuilla nopilla aktivoidaan vastaavia yksikköjä. Aktivaatioita ovat liike (johon kuuluu charge jos pääsee kiinni viholliseen), lepo, ampuminen (jos omaa kantama-aseita). Lisukkeena ruudut jolla "kuutosen" saa uhrata heittääkseen kaksi uutta noppaa, ja toinen johon voi säilöä noppia jolla ostaa bonusta taisteluissa - nämä viisi on kaikille yhteisiä toimintoja, löytyy tuosta laudan kuvasta vasemmalta.

Loput kymmenen ovatkin se osio mitkä tuovat sen varsinaisen eron armeijoille, eli jokainen osapuoli pystyy nopillaan vaikuttamaan pelin kulkuun eri tavalla. Juuteilla esimerkiksi on tuossa viisi eri toimintoa jotka pelaavat vastustajan väsymykseen liittyen, viikingeillä oli ainakin kohtuullisia taistelutoimintoja jne.

Väsymys täytyy vielä tosiaan mainita erikseen, eli joukot keräävät toimiessaan väsymystä, ja tämä sitten vaikuttaa niiden toimintakykyyn - vieläpä niin, että vastustaja voi poistaa joukolta näitä fatigue-markkereita ja aiheuttaa haluamaansa kiusaa niillä (heikentää osumista tai haarniskaa, liikkumista jne).

Kaiken kaikkiaan, jos kaipaa nopeaa, helppoa ja toimivaa figupeliä, SAGA on oiva valinta. Uskoisin myös, että tällä pelillä olisi helppo houkutella enemmän lautapeleihin suuntautuneita pelikavereita tutustumaan figuilun maailmaan. Eli suosittelen ehdottomasti kokeilemaan jos mahdollista. Katsaus saattoi olla aika sekava, kirjoitin suurimman osan töissä vielä niin että puhelin keskeytti turhan usein, mutta toivotaan että se jotain kuvaa antoi kuitenkin. Normaalisti minulla on myös peliesittelyä naputellessa säännöt vieressä, nyt ei ollut eli senkin vuoksi vähän hutera katsaus.

Ensi viikolla sitten taas jotain muuta, perjantaina pelataan jälleen, keskiviikkona aioin käyttää illan maalaamiseen, ja muutoin aikataulusta ei ole mitään tietoa. Nyt takaisin Babylon viitosen pariin, lauantai meni sen parissa kun vaimon kanssa päätimme katsoa viimeinkin tuon neloskauden loppuu - pari jaksoa jäi vielä tälle illalle.