Green Bay Ratsies - pelipäivä

Eli viikonlopun pensselinheilutuksen jälkeen viheliäiset viheriäiset rottamiehet olivat jotakuinkin valmiina taistoon. Toiselle puolelle kenttää juoksi nimetön Kaaoksen liiton tiimi, jonka kokoonpanoon kuului Minotauri, Ogre, goottityttö-pimentohaltia ja 8 marauderia.

Kaaos ei juuri faneja kiinnostanut, vain 2000 heidän kannattajistaan ilmaantui paikalle, 5000 rottafanin huutaessa moiset hiljaisiksi. Kolikonheittokin meni rotille, jotka valitsivat aloittavansa potkaisevana tiiminä. Numero 4, Snaz Nimblefinger Gutter Runnereista jätettiin reserviin, ja loput rotat ryhmittyivät kentälle. Pallonpotku aiheutti faneissa niin valtavan huutomyrskyn, että rotat intoutuivat moisesta, saaden käyttöönsä neljännen re-rollin.

Kaaoksen liiton valmentaja zoomaili tilannetta, ja näki oivan tilaisuuden iskeä heti reikä rottien rivistöön ja vyöryä läpi. Ogren taito loppuu kuitenkin kesken, ja tuloksena sekä Ogre että taklauksen kohteena ollut linjarotta makaavat maassa, vuoro rotille, jotka lyövät oikealle sivustalleen reiän Nitz Bullrushin komealla blitzillä. Snitz the Speedy livahtaa reunalta läpi pallon luo häiritsemään vihollisen peliä. Muualla maraudereja tönitään nurin.

Snitz ei onnistu dodgeamaan väistämätöntä blitziä, ja menee nurin, pallon jäädessä vapaasti poimittavaksi. Yksi maraudereista poimiikin sen ylös, ja juoksee eteenpäin viemään sen haltiatyttösen hentoisiin kätösiin. Tyttö tuo pallon hieman yli puolen kentän, marauderien ryhmittyessä puolustamaan pallonkantajaa.

Linjarotat juoksevat haltiatyttöä suojaavien marauderien iholle, jolloin yksinäiselle rottasankarille jää paikka yrittää yhden nopan blitziä tyttöön ... tyttö kaatuu, pallo vapaaksi, ja Zulrat Ironarm käy poimimassa sen maasta, heittäen vielä täydellisen syötön keskiviivalla odottavalle Skeetz Quickpawille. Joka luonnollisesti ei saa palloa kiinni. Kaaos ei kuitenkaan saa tarpeeksi painetta palloon, joten Skeetz paikkaa virheensä, väistelee tiensä marauderien ohi pallolle ja poimii sen mukaansa, karaten syvälle kaaoksen kenttäpuoliskolle. Kierroksella 5 Skeetz kantaa pallon maaliin, 1-0 rotille!

Rotat ryhmittyvät potkaisemaan, melko varmoina siitä että puoliajalle mennään johtoasemissa. Kaaos kuitenkin sisuuntuu, ja rotansuolia alkaa lennellä. Ensin Tazuk the Putrid kannetaan kentältä pois paareilla. ja heti perään lähtee Bilik Bitterblood, ruumisarkussa. Loput rotat kentällä yrittävät estää kaaoksen etenemistä kohti maalialuetta, mutta viimeisellä vuorollaan kaaos onnistuu kuin onnistuukin tasoittamaan pelin. Rottien viimeisellä kierroksella ei tapahdu muuta kuin se, että Snitz the Speedy heittää pallon Skeetzille ja muutamaa marauderia tönitään.

Toiselle puoliajalle lähdetään siis tasalukemista, ja rotat ovat vähentyneet kymmeneen pelaajaan. Jälleen oikeaan reunaan lyödään reikää, josta pari gutter runneria livahtaa läpi, Zulrat Ironarmin jäädessä syvälle omalle alueelle odottelemaan pallon kanssa. Kaaoksella heikko tuuri taklauksissa jatkuu, ja sopivasti keskellä oleva Ogrekin unohtaa mitä pitää tehdä, joten Zulrat juoksee keskikentälle ja kokeilee pitkää syöttöä laitaan Snaz Nimblefingerille. 5+ onnistuu, ensimmäinen heitto on 2, eli fumblehan sieltä yrittää tulla. Passin antamasta re-rollista kuitenkin pyörähtää tarvittava viitonen, ja Snaz nappaa tarkan syötön vuorenvarmasti käpäliinsä, muiden rottien ryhmittyessä suojaavaan muodostelmaan.

Kaaoksella on kohtuullisen vähissä keinot päästä pallonkantajaan kiinni, ainoastaan goottityttö haltiakorvineen on tarpeeksi lähellä, ja hänkin tarvitsee parit dodget sekä kaksi GFI:tä. Luonnollisesti haltia tekee tuon kaiken, livahtaa rottien välistä kiinni pallonkantajaan ja vielä kaataa sen. Pallo pomppaa katsomoon, jossa kaikesta päätellen innokkaat rottafanit saavat sen käpäliinsä, paluuheitto kentälle lentää kaaoksen kenttäpuoliskolle, suoraan Snitz the Speedyn eteen, ja täysin kaaospelaajien ulottumattomiin. Snitz nappaakin pallon ja kantaa sen maaliviivalle muiden gutter runnereiden suojellessa, pysähtyen siihen odottelemaan sopivaa tilannetta tehdä maali. Siinä välissä yksi linjarotista käy lisäämässä kaaoksen nöyryytystä tönaisemällä yksin minotaurin katsomoon.

Aikansa maaliviivaa sahattuaan Snitz huomaa kaaoksen pääsevän epämiellyttävän lähelle, joten kierroksella 7 hän juoksee pallon maaliin, ja rotat ottavat 2-1 johdon. Rotat ryhmittyvät syviin puolustusasemiin loppukierroksia varten, ja pelin loppu onkin kevyttä tönimistä puolin ja toisin.

Lipputuloja jakaessa skavenit onnistuvat rohmuamaan kassaansa hulppeat 80k, kun kaaoksella puolestaan ilmeisestikin Ogre päästetään neuvottelemaan korvauksista ja tuloksena 10k kultarahaa. Arvokkaimman pelaajan palkinto menee rotilla numerolle 4, eli Snaz Nimblefingerille. Lipputuloilla ja edellisillä säästöillä rottatiimi saa kaipaamansa apteekkarin, ja kuolleen Bilik Bitterbloodin tilalle uuden rivirotan.

Lopuksi vielä ryhmäkuva rottien parhaasta kolmikosta.  Eli #4 Snaz Nimblefinger; MVP, #5 Skeetz Quickpaw; Touchdown, ja #6 Snitz the Speedy; syöttö ja Touchdown. Uusi kamerakin siis tuli, kuten kuvasta näkyy - tarkkuuden lisääntyessä maalaus alkaa näyttää entistä hirvittävämmältä. Bonuksena täytyy sanoa että pelikenttävalaistuksessa (pelkkä kattovalo ilman mitää spottilamppuja ja muuta) nuo rotat näyttivät ihan kohtuullisilta, jos nyt ei vielä kuitenkaan hyviltä.

Green Bay Ratsies

Nyt kun maalausasema kerran on toiminnassa, täytyy sitten oikeasti yrittää jotain saada aikaiseksikin. Sopivasti maanantai-illaksi on sovittuna Blood Bowl -matsi Chaos Pact -tiimiä vastaan, joten perjantaina oli hyvä tilaisuus kaivaa kaapista vanha keskeneräinen skaven-tiimiviritelmäni maalauspöydälle, tavoitteena saada se pelikuntoon ennen kentällejuoksua. Tiimi on aikoinaan kasattu vanhan skaven-armeijani ylijäämätavarasta, joten kauheasti energiaa ja vaivannäköä en maalauksen suhteen näihin nappeihin aikonut laittaa, siispä tiimi sopiikin hyvin pikamaalauksen treenauskohteeksi.

Koska ensimmäistä kertaa olemme siirtymässä käyttämään sääntöjen viitosversiota, myös tiimikin täytyi laittaa uusiksi. Skavenit saavat kohtuullisen monta kohtuullisen kallista erikoispelaajaa, joten aikamoiseksi tasapainoiluksi ja tinkimiseksi tiiminrakennus menee linjarottien halpuudesta huolimatta. Lopulta päädyin seuraavanlaiseen kokoonpanoon:

#1 Zulrat Ironarm, Thrower
#2 Nitz Bullrush, Blitzer
#3 Zulbash Hardhand, Blitzer
#4 Snaz Nimblefinger, Gutter Runner
#5 Skeetz Quickpaw, Gutter Runner
#6 Snitz the Speedy, Gutter Runner
#7 Bilik Bitterblood, Line Rat
#8 Dirzs Ratbite, Line Rat
#9 Hisz Goblineater, Line Rat
#10 Naz the Paw, Line Rat
#11 Puzz Sharpnails, Line Rat
#12 Tazuk the Putrid, Line Rat

Re-rolls : 3
 
Yli jää 30k kultarahaa, ensimmäisen pelin jälkeen tarkoitus on ostaa apteekkari. Vaihtoehtona oli ottaa yksi linjarotta vähemmän ja lähteä liikkeelle apon kanssa, mutta jos tiimi ei selviä ekasta pelistään ilman niin sitten voi yksinkertaisesti laittaa vanhat rotat eläkkeelle ja aloittaa tiimi uudelleen. Toinen vaihtoehto apon saamikseksi olisi tinkiä yhdestä re-rollista, mutta mielummin ostan niitä alussa kolme.
 
Maalattavana on myös tiimille Rat Ogre, mutta sitä ei kyllä saa järkevästi mahdutettua aloituskokoonpanoon. Ehkä sitten joskus, kun tiimi rikastuu ajan myötä. Toistaiseksi ogre saa toimia tiimin hierojana ("jos et kykene pelaamaan, joudut hierojalle"). Kun rahaa kertyy, myös toinen heittäjä ja neljäs gutter runner ovat optioina, mutta nämä ovat vielä jossain kaukaisessa tulevaisuudessa.

Lopuksi sitten kuva projektin tilasta sunnuntaina klo 15. Rotat on pikamaalattu ja basetettu siihen tilaan, että ne voi huomenna nostaa kentälle ja kutsua niitä maalatuiksi, tosin tarkoitus oli vielä niitä siistiä ja  korjailla kun ehtii. Kuva on vanhalla kameralla otettu eli huono koska uusi kamera on vielä Itellan hellässä huomassa matkalla tännepäin.

 

Scratchbuild painting station eli purkkaviritelmiä makuuhuoneessa

Jokin aika (lue: kuukausi) sitten mainitsinkin että makuuhuoneen kaapiston ja seinän väliseen tyhjään syvennykseen aloin väsäämään figuilupistettä joka olikin ollut suunnitelmissa jo pidemmän aikaa. Perusrakenteet (lue: hyllykiinnikkeiden avulla syvennykseen viritellyt tukilaudat pöytälevylle) tulivatkin toteutetuksi tuolloin elokuussa, mutta sopivankokoisen pöytälevyn puute hidasti projektin etenemistä (herrajumala, 60x80 sentin pala lastulevyä olisi maksanut ainakin 3 euroa ja vaatinut vierailua alan liikkeessä, ei käy).

Jokin aika sitten läheisen rakennustyömaan hukkapaloista päätyi kuitenkin käsiini muutama palanen Finnfoamia, joka 80 sentin pätkäksi katkaistuna sopi kuin nakutettu tuohon. Paksuutta levyllä toki oli 80mm, eli työskentelytason korkeus kohosi suunnitellusta reilusti, mutta moinen seikka korjataan helposti korkeammalla tuolilla. Viritelmä on oikeasti todella tukeva, joten kyllä tuossa maalailla ja mallailla kelpaa.

Työpiste kaipasi hieman vielä hyllytilaa, mutta edelleenkään mitään pientä valmishyllyä ei ollut tarkoitus ostaa. Pikainen kodin läpi-loottaus tuotti käsiini jostain keittiön kaapista peräisin olleen ylimääräisen hyllyn, joten ei muuta kuin virittelemään se sopivalle korkeudelle pöydän ylle, ja sen jälkeen työpiste alkoi tuntua jo omalta. Ei muuta kuin tarvikkeiden siirto paikoilleen, ja Painting Station Mk G oli valmiina. Nyt ei sitten ole enää yhtään tekosyytä jäljellä jos ja kun ei figuista ala tulla valmiita.

Projektin kustannukset olivat kymmenen euron pintaan, ja koostuivat kourallisesta erikokoisia hyllykiinnikkeitä (halvin malli, reilun euron kipale koosta riippuen) ja pussillisesta ruuveja (ostettu irtotavarana, hinta luokkaa 50 senttiä). Eli kaikkea romua haalimalla ja kierrättämällä lopputulos oli halpa, toimiva ja tyydyttävä, jos nyt ei ehkä mikään kaikkein esteettisin.

Tämän projektin jälkeen olikin hyvä syy panostaa sitten tulevien maalattujen figujen kunnolliseen esilletuontiin, ja laittaa tilaukseen uusi digikamera. Edellisellä kuitenkin on ikää melkein kymmenen vuotta, joten melkoisesta muinaisjäännöksestä puhutaan. Tokikaan uudempi kamera ei paranna kuvaajan taitoja, mutta jos se edes tekisi kuvaamisen vähän helpommaksi. Tai edes antaisi enemmän anteeksi käyttäjän kädettömyyttä - vaikka Photoshopin salat minulle tuttuja ovatkin, niin ei sillä kuitenkaan huonosta originaalista sentään ihmeitä pysty tekemään.

Deadlands: The Battle for Slaughter Gulch

Viikottaiseen pelisessioomme valitsimme tällä kertaa Deadlandsin Weird West roolipelimaailmaan sijoittuvan Twilight Creationsin lautapelin Deadlands: The Battle for Slaughter Gulch. Ohessa pikakatsaus pelistä.

Peli sijoittuu lännen rajakaupunkiin, josta on löytynyt esiintymä kallisarvoista Ghost Rockia (joka toimii pelissä valuuttana). Pelaajat valitsevat kukin yhden kuudesta ryhmittymästä (Agency, Texas Rangers, Blessed, Hucksters, Shamans, Mad Scientists), ja yrittävät saada mahdollisimman paljon tuota kallisarvoista kiveä haalittua, ja ei kaupunginkaan valtaaminen ole huono idea kenenkään mielestä.

Itse lähdin liikkeelle shamaaneilla, vastassa oli hullut tiedemiehet ja kulkukauppiaat, eli kaikilla oli pelissä "pahat" jengit. Jokaisella jengillä on viisi peruskykyä (kts. kortti oikealla), jotka määrittävät eri toimintojen onnistumisen. Shamaanieni paras ominaisuus (kuten melko arvattavaa) oli Spirit 4d6. Ominaisuuden arvo kertoo montako noppaa heitetään yrittäessä toimintoja, tuota Spirittiä käytetään esim. loitsuihin ja hypnoosiin (jolla voi yrittää hallita vastapelaajan hahmoa). Alussa jokaisella pelaajalla on kolme oman jenginsä moukkaa pelissä, lisää voi yrittää saada joko käännyttämällä kaupungin väkeä puolelleen, tai nostamalla hautuumaalla muiden pelaajien kuolleita omaan jengiinsä. Elävät kuolleet toimivat muuten normaalisti, mutta jokainen ominaisuus heikkenee yhdellä nopalla (minimi on kuitenkin 1d6). Jokaisella jengillä on myös 6 tavoitetta, joiden toteuttamisesta saa voittopisteitä niiden vaikeudesta riippuen (helposta yksi, keskivaikeista kolme ja vaikeista viisi). Shamaaneilla tavoitteita olivat mm. yhden vastapelaajan moukan hypnotisointi, kahden loitsun tutkiminen ja hyvän NPC-hahmon murha.


Pelialue koostuu kaupungista jonka toisessa päässä on rautatieasema (1), toisessa kaivos (7), ja näiden välissä pääkatu jonka varrella on kymmenen muuta paikkaa satunnaisesti arvotussa järjestyksessä. Jokaisella pelaajalla on kaupungin karttaa vastaava kortti (kuvassa), johon vuoron toiminnot suunnitellaan muilta salassa. Toiminnot (jokaisella on kymmenen toimintomerkkiä) riippuvat siitä minkä jengin on valinnut, shamaaneilla esimerkiksi mahdollisia toimintoja oli täydet kymmenen, eli mitään toimintoa ei ollut tuplana. Toiminnoissa on myös numero väliltä 1-10, joka määrää samassa paikassa tapahtuvien toimintojen järjestyksen, pienemmällä numerolla varustettu toiminto tapahtuu ensin. Jokaisessa sijainnissa on omat toimintamahdollisuutensa, saluunassa voi pelata pokeria, kaupassa ostaa varusteita, kaivoksessa louhia haamukiveä jne.

Kierros koostuu siitä että pelaajat määrittelevät aluksi salassa muilta jokaisen moukkansa toiminnot, ja missä se tapahtuu. Moukka voi liikkua kaksi ruutua (Run-toiminnolla neljä), eli jos vaikka yksi shamaanini olisi kadulla talojen 5 ja 9 välissä, se voisi kävellä kaivokseen (7), ja voisin pelata sinne Prospect-toiminnon jolla yrittäisin louhia haamukiveä. Vastustaja voisi ennakoida että liikun sinne, ja pelata omalle kortilleen kaivokseen vaikkapa Fight-toiminnon, ja yrittää ampua/lyödä moukkaani (jos moukka haavoittuu, se menettää toimintonsa siltä vuorolta jos ei ole ehtinyt toimia, ja liikkuu jatkossa vain yhden ruudun, toisesta haavasta päätyy multiin hautuumaalle).

Jokaisessa sijainnissa on pelin alussa yksi NPC-hahmo, ja kaupunkiin saapuu lisää junilla ja vaunuilla. Kun toiminnot on päätetty ja pelaajien moukat liikkuneet, paljastetaan kaksi tapahtumakorttia ja pelataan niiden vaikutukset. Tapahtumissa esimerkiksi juna voi saapua ja tuoda kaupunkiin lisää väkeä, lauma villiintynyttä karjaa voi juosta läpi kaupungin ja talloa kadulla oleilevat ketteryystestissä epäonnistuneet moukat alleen, kaivoksessa tapahtua sortuma ja niin edelleen. Tapahtumien jälkeen suoritetaan pelaajien suunnittelemat toiminnot, alkaen sijainnista 1 (rautatieasema) ja edeten sijainti kerrallaan numerojärjestyksessä kaupunki läpi, ja lopuksi vielä kadulla tapahtuvat toiminnot.

Tuossa vierellä on hirttotuomarin kortti (taisi olla pelin kovin NPC), jota tarkastelemalla voidaa vähän selventää NPC-hahmojen merkitystä pelissä. Hahmoja voi yrittää tappaa (jotkut voittoehdot vaativat moista), käännyttää (tällä jengiinsä saa lisää eläviä moukkia) tai ryöstää. Hullut tiedemiehet ainakin pystyivät myös aivopesemään hyviä hahmoja. Taistelu tapahtuu joko ampumalla tai lyömällä, ampuessa heitetään omaa Shooting-arvoa vastaava määrä noppia ja verrataan kohteen Agilityyn (pelaaja vs. pelaaja -tapauksessa vastustaja heittää oman läjänsä noppia, kiinteää arvoa ei ole kuten NPC-hahmoilla), lyödessä mennään Strenght vs. Strenght. Tässä vaiheessa tuon hirttotuomarin korttia oikeasti katsoneet kysyvät että "miten hitossa muka kuusisivuisella nopalla heitetään kasi tai yli". Vastaus on että tuurilla. Eli kaikki nopanheitot ovat ylöspäin "räjähtäviä", kaikki kuutoset heitetään uudelleen ja lisätään uusi heitto edelliseen. Esimerkiksi heittämällä kuutosen ja sen perään nelosen, tulos on kymmenen. Kuusi, kuusi, kaksi antaa tuloksen 14 jne. Myös esineistä (joita voi ostaa kaupasta) tulee bonuksia, esimerksi puukosta saa +1 Strenghtiä taisteluun, joten pienellä tuurilla kovankin vastuksen saa alas. Käännytys tapahtuu sitten Smartsilla, ryöstäminen Agilityllä.

Peli loppuu kun yksi alussa arvotuista kuudesta mahdollisesta voittoehdosta täyttyy, tai vaihtoehtoisesti kolme kaikista ehdoista täyttyy. Näitä ovat tapahtuma- tai NPC-korttien loppuminen, yksi pelaaja hallitsee kolmea rakennusta, neljä tavoitetta on suoritettu, kaivos tyhjenee, kaikilla on viisi pelaajaa pöydällä. Melko hyvin nuo tuntuivat olevan tasapainotettu, arvoimme suoraksi voittoehdoksi neljän tavoitteen täyttymisen, ja kierroksella jolla tuo täyttyi myös sekä tapahtuma- että NPC-kortit loppuivat, joten peli olisi loppunut joka tapauksessa.

Katsaus peliin saattoi olla aavistuksen sekava, vietän kuitenkin vapaapäivää ja ensimmäiset saunaoluet on korkattu ja juotu, mutta toivottavasti tuosta jotain tolkkua nyt sai. Lopuksi luonnollisesti vielä täytyy kertoa oma mielipide pelistä, sehän lienee kuitenkin seikka joka koko jutun pointti on.

Kokonaisuutena tykkäsin pelistä ihan kohtuullisen paljon, vaikka otinkin takkiin ja tulin viimeiseksi. Peli on mukava sekoitus vastustajan toimien ennakointia, vastustajien kiusaamista ja omaa ennaltasuunnittelua, noppatuurin vaikuttaessa kuitenkin kohtuullisesti (joidenkin mielestä tuuri voi vaikuttaa ehkä liikaakin). Kun peliin pääsee sisään homma etenee jouhevasti, komponentit vaikuttivat hyviltä ja sälää on mukava määrä. Kouluarvosanana antaisin pelille 8+.

Kesäloma ja elämättömyyden sietämätön keveys

Sinne se sitten jonnekin katosi, kesäloma. Pari viikkoa vilahti ohi, käytännössä tekemättä yhtään mitään, siis yhtään mitään sellaista jota suunnitteli lomalla tekevänsä. Ei, figut eivät maalautuneet. Ei, ei käyty mattopyykillä. Ei, en ollut matkoilla. Mutta kyllä, kyllä pelasin!

Fallout kolmosen kanssa jäi vielä tekemistä loman jälkeenkin, mutta kyllä siihen tunteja kului mukavasti lomallakin. Varsinaista pääjuonta en aivan alkuun lähtenyt seuraamaan, vaan kuljeskelin ympäri Wastelandia tekemässä sivutehtäviä ja muuten vain olemassa badass. Kyllä pelistä on nauttinut, vaikka muutama piirre ärsyttää suunnattomasti.

Esimerkkinä vaikkapa nyt se, että hutera lauta-aita tokikin toimii kulkuesteenä. Henkilölle, jolla on suurinpiirtein rekkalastillinen räjähteitä mukanaan. Hajoavan maaston ja/tai järkevän kenttäsuunnittelun toteuttaminen on Bethesdalle ilmeisestikin liian haastavaa. Ymmärrän jotenkuten että romahtaneen talon raunioiden yli ei kiipeillä toiselle puolelle, mutta että joku perhanan aidanromu estää kulkemisen?

Toinen on vihollisten tekoäly. Puolenkymmentä veitsin aseistautunutta Raideria pitää ehdottoman järkevänä ja kannattavana lähteä rynnimään minua kohti, välittämättä siitä että kaverit vierestä tipahtavat laaki-ja-vainaa tahtia tulitukseeni. Puhumattakaan siitä että jos piilosta ammun jonkun, kohteen vieressä seisova tyyppi ei edes ihmettele että minne tuon kumppanin pää irtosi.

Lisäosat ovat aiheuttaneet myös kohtuullista ärsyyntymistä. Operation: Anchorage on useamman tunnin ylitylsä putkijuoksu-shoot'em up, jota tokikaan ei voi keskeyttää kun sen kerran on aloittanut. Ainoana positiivisena puolena siinä on läpipeluusta saatava hyöty, Winterized T-51b Power Armour on kyllä sen arvoinen.

Point Lookout sitten vetää yli kaikesta edellämainitusta. Olin tasolla 18 kun menin tuonne, ja yllätys oli kohtuullinen kun joku jollain perhanan kirveellä varustettu ristisiittoinen kakara vetelee minua pataan kun  pääsee vahingossa lähikseen. Olin hetken että mitvit, kun Super Mutant Overlord Super Sledgellä ei lyö puoliksikaan noin lujaa. Pikaisen googletuksen jälkeen selvisi, että nuo soiden takamaiden sukurutsaiset äpärät lyövät automaattista lämää 35 pojoa per isku läpi ... tokikin vain ja ainoastaan minuun, ei esimerkiksi läheisessä kartanossa olevaan ghouliin ja sen koiriin joiden kanssa tapellaan paikallista heimoväkeä vastaan. Kohtuullisen "mielenkiintoinen" lähestymistapa jos tarkoitus oli tehdä pelistä vähän haastavampi, eikä ollenkaan epälooginen, keinotekoisesta puhumattakaan.

Mutta kaikesta pienestä typeryydestäkin huolimatta ihan kelpo peli. Mielenkiintoisin hetki oli tuossa loman loppupuolella, kun käpyttelin Evergreen Millsiin. Ammuin paikan Raiderit kiikarikiväärillä ympäröiviltä kallioilta ja kävelin sisään jossa ihmettelin sähköportin sulkemaa vajaa, jossa oli sisällä jokin iso otus. Tokihan piti kytkeä portti pois päältä ja mennä katsomaan että mikä siellä on, todetakseni että vapautinpa juuri Super Mutant Behemothin, ilman että minulla oli mukana mitään raskaampaa aseistusta.  Eipä siinä sitten, juostiin Behemothin kanssa peräkkäin edestakaisin, välillä pysähdyttiin kun ammuskelin sitä päähän Action Pointtien palauduttua täyteen ja se vetäisi minuun iskun, pari. Säkillinen tuohon kului ammuksia, mutta tippuihan se kuitenkin. Sisätiloissa, ilman tilaa juosta karkuun olisi saattanut tulla pataan, kunnolla.

Blood Bowl Legendary Edition oli myös suhteellisen kovassa käytössä loman aikana. Eikä johdu pelkästään siitä että "muutaman" oluen jälkeen Fallout alkaa olla välillä turhan letaali pelattavaksi. Itse asiassa ensi kertaa otin kosketusta BB:n viitosedikkaan käytännössä tuon pelin myötä, ja vaikka kovasti olen edelleenkin sitä mieltä että nelonen on se oikea, on pakko myöntää ettei viitosessa sittenkään niin paljon vikaa ole kuin vanha nelosen veteraani säännöt aikoinaan pikasilmäiltyään arvioi.

Tekoälyhän tuossakin on luonnollisesti jonkinlainen ongelma, kuten arvata saattaakin, muttei ei se aivan käsittämättömän huonokaan ole, eli kyllä AI peruspelaamisen hallitsee. Pelin haastavuuteen toki vaikuttaa myös millä tiimillä itse lähtee liikkeelle. Kääpiöt ovat esimerkiksi kohtuulllisen osaavan ihmispelaajan käsissä täyttä murhaa konetta vastaan, kääpiöillä olen pelannut sarjaa, 33 pelistä kassa 32 voittoa ja yksi tasuri. Kampanjamoodissa puolestaan aloitin ihmisillä, ja eka turnauksessa jäin noilla toistaitoisilla turjakkeilla kolmanneksi, tokikin koneen tiimeillä oli jo kasa kokemusta alla mutta silti. Tarkoituksena on jatkossa haastaa kone (ja itsensä), ja lähteä voittamaan joko puolituisilla tai goblineilla.

Mutta kaikenkaikkiaan, ihan oiva tietokonekäännös tuo on, kyllä tuosta sen kolmekymppiä maksoi.

Muiden pelien rintamalla oli aavistuksen hiljaisempaa, mutta ei ihan kokonaan niitäkään unohdettu. Heavy Gear Arenaa kokeiltiin kolminpelinä yhden testipelin verran, ja systeemi vaikutti ihan mielenkiintoiselta. Eli ideana on, että kustomoitavat mecha-tiimit isketään areenalle ottamaan matsia toisistaan. Säännöt ovat (kunhan ne vähän avautuvat) kohtuullisen selkeät, omaa pelivuoroaan ei tarvitse kauaa odotella ja mikä parasta, figuja ei tarvitse kuin muutamia. Pelin suolana on toki kampanja, jossa pilotit keräävät kokemusta ja tiimi rahaa ja mainetta. Tätä aspektia pelistä tietenkään ei testipelissä päästy kokeilemaan. Mutta sen verran tuo jäi kaikkia paikallaolleita kutkuttelemaan että jossain vaiheessa tuohon tulee kyllä minit hommattua ja kampanja polkaistua käyntiin.

Lautapelipuoleltakin jotain uutta oli kokeiltavana, eli Galactic Emperoria testailtiin viimeisenä lomapäivänä. Ei teemansa tai toteutuksensa puolesta mitenkään kovin omaperäinen tuotos, mutta pelattavuudeltaan vaikutti ihan hyvältä. Tarkoituksena on, luonnollisesti, vallata planeettoja, joilta sitten kerätään resursseja joilla hankitaan aluksia, jotta voidaan vallata lisää planeettoja, jne. Pelkkä taistelu ei ole avain voittoon, vaan hallitsemalla isoa siivua tunnetusta avaruudesta kerää mukavasti voittopisteitä. Ainakin kolminpelissä, missä voitin pisteillä käymättä periaatteessa yhtään taistelua jolla olisi ollut merkitystä (hyökkäsin vain kerran ja sekin oli vain heikentääkseni toisen pelaajan resursseja). Pelaajamäärän kasvaessa taistelu rajallisista planeetoistakin olisi oletettavasti huomattavasti raivokkaampaa. Mutta kaikenkaikkiaan kelpo peli jota pelaa mielellään uudelleenkin.

Näin siis allekirjoittaneen loma. Tuhlattuja päiviä (ja öitä). Tosin pariviikkoisen henkisiä akkuja ladattuaan luultavasti taas jaksaa orientoitua paremmin keskeneräisten projektien pariin. Maalauspisteen lopulliseen kuntoon saaminen on vielä hieman vaiheessa, mutta sen projektin oli tarkoitus valmistua ihan lähipäivinä, Syksyn myötä olisi tarkoitus löytää kesän aikana kadonnut (normaalistikin vähäinen) maalausmotivaatio, josko tuon maalauspisteen valmistuminen auttaisi siinä.

Post-apokalyptinen kesälomamatka fantasialla höystettynä

Viikko vielä töitä, ja ensi sunnuntaina pääsee sitten viimeinkin hetkeksi hengähtämään lomailun merkeissä. Vaikka elokuu onkin ollut töiden suhteen keveämpää kuin perinteisesti hektinen heinäkuu, niin silti tekemistä on taas riittänyt niin ettei pelirintamalla juurikaan ole mitään ihmeempiä tapahtunut.

Noin yksi pelipäivä viikossa ollaan sentään onnistuttu aina järjestämään, joten uusimmat lauta- ja korttipelihankinnat olemme sentään päässeet testaamaan. Etenkin tuo Areena - Titaanien taisto ja Fairy Tale vaikuttavat hyviltä ostoksilta, eikä tuo Change Horseskaan aivan susi ollut. Trumps, Tricks, GAME! avautui taktiikkansa puolesta kunnolla vasta pelatessa, joten seuraavalla kerralla sen parissa varmaan tekee vähemmän selkeitä virheitä.

Tietokoneen ääressä sitten pelaamista onkin  vaihteeksi tullut aavistuksen enemmän harrastettua. Töissä istuessa tulee yleensä pelattua Maailman Parasta Nettiroolipeliä (tm), eli Kingdom of Loathingia. Allekirjoittaneen 13. läpijuoksu tuli vietyä loppuun, tällä kertaa hardcorena ja Disco Banditina. Seuraava veto onkin vaihteeksi softcorea, ja hahmoluokkana tällä kertaa Sauceror. Sen jälkeen olisi taas hardcore vuorossa, kun Pastamancerina en ole vielä hardcore-läpijuoksua tehnyt. Suosittelen tutustumaan peliin jos kieli-poskessa -huumori uppoaa, siitä joko tykkää tai sitten ei.

Tuossa aiemmin keväällä uudistimme (tieto)konekantaa vähän modernimmaksi, joten tietokonepelitkin tuppaavat nykyisin jopa toimimaan, vaimon koneella tosin. Onneksi Filmtownista VIP-kortilla saa 7 leffaa viikoksi 9 eurolla, joten kun lähettää vaimon vuokraamaan kasan filmejä itselleen, kone vapautuu "hyöty"käyttöön. Viimeisen viikon aikana olenkin päässyt pitkästä aikaa pelailemaan ihan kunnolla (suomeksi: muutamia 8-9 tunnin päiviä), ja Neverwinter Nights 2 on ollut työn alla. Vaikka peli on paikoitellen ärsyttävä paskoine kameroineen ja idioottimaisen rasittavine NPC-hahmoineen, menee se silti kevyenä fantasiapläjäyksenä pahemmin kakistelematta. Toisen näytöksen alkupuolella ollaan menossa, ja kääpiöni on ehtinyt napsia 7 tasoa Paladiinia ja 5 tasoa Dwarven defenderiä. Josko tuon tulevan viikon aikana pelaisi loppuun, niin pääsee itse asiaan kesälomalla.

Nimittäin, kesälomaa varten tilasin pelin jota ei ole aiemmilla vanhoilla koneillamme voinut pyörittää, mutta joka on ollut "tämä on saatava ASAP kun saadaan kone päivitettyä" -listallani pitkään. Eli Fallout 3:n Game of the Year -edition putkahtaa postilaatikkoon alkuviikosta. Ykkösen olen palannut läpi noin 4 kertaa, kakkosen ainakin puoli tusinaa ja Tacticsinkin pariin kertaan, joten tuon parissa loma sujuukin mukavasti. Lomamatka? Toki, teen sen hukkamaille.

Eilen töissä CDONilla halpoja tietokonepelejä selatessa osui silmiin myös muutama muukin "pakko saada" -tapaus, jottei loma pelkästään hukkamailla kuluisi. Baldurs Gate 2 + Throne of Bhaal irtosivat alta kympin, ei moista voinut ohittaa, etenkin kun tuota lisäriä en aikoinaan pelannutkaan. Fallout Tactics, vaikkei ihan parasta sarjassa olekaan, on kuitenkin kohtuullista viihdettä ja kun sattui pelihyllystä puuttumaan niin 3.59 ei ollut paha hinta siitä. Dawn of Warin Complete Collection kympin pintaan antoi lisäosat halvemmalla kuin erikseen ostettuna, joten tilaukseen vain vaikka peruspeli hyllyssä ennestään onkin. Ja jos hoocee-strategiapelin saa alta eurolla, niin perhana ei voi kieltäytyä! Ardennes Offensive irtosi hintaan 0.95, ohittamaton tarjous.

Ja lopuksi oli pakko Blood Bowl -fanina mennä ja ostaa tuo Blood Bowl Legendary Edition kun senkin sai alta kolmenkympin. Mielumminhan tuota pelaa laudalla, mutta kohtuutodennäköisesti paljon useammin tuota tulee pelattua kuitenkin koneella. Tokihan ainahan FUMBBL on olemassa ja toimii jopa vanhalla koneenrämällänikin, mutta kyllä silti kohtuullisilla grafiikoilla varustettu BB saadaan (tai siis saatiin jo) hölmölle aina myytyä kuitenkin.

Myös figupelirintamalla toki jotain on sentään saanut aikaiseksi. Noin puolisen vuotta olen katsellut makuuhuoneessamme vaatekaapin ja seinän välissä olevaa tyhjää syvennystä, joka olisi juuri sopivan kokoinen (n. 80x60 cm) työ- ja maalauspisteelle. Ongelmana toki on ollut ettei tuon kokoisia pöytiä ole oikein saatavilla. Mutta nyt viimeinkin päästin sisäisen remontti-reiskani valloilleen, ja rakentelin tuohon työtason hyllykiinnikkeiden ja puulevyjen avulla. "Koppero" on vielä kolmelta puolelta valkeiden seinien ympäröimä, eli työpisteen valaistus parilla spottilampulla on vähintääkin riittävä, joten nyt kelpaa maalailla ja mallailla. Vielä kun jaksaisi taas puuhailla jotain figujen parissa. Bonuksena työalue on tarpeeksi pieni ettei siihen mahdu kerralla kovin montaa keskeneräistä projektia, joten mahdollisesti sinne kasatut työt saa joskus valmiiksikin.

Hankinnat harkinnassa ja hankinnassa

Juhannukselta alkanut neljän viikon hektinen työputki alkaa tältä erää lähestyä loppusuoraa, vielä viimeiset kolme yhdentoista tunnin työpäivää pitäisi jaksaa. Pelaaminen on tässä välissä jäänyt hyvin vähäiseksi, lähinnä Heroes of Might and Magic IV on ollut kevyenä välipalana muutamana päivänä. Tämän aamupäivän ajattelinkin käyttää lautapelit.fi:n tarjontaa selaillakseni, ja myöhemmin olisi tarkoitus päätyä ehkäpä muutama uusi pelihankinta tekemään. Samalla allekirjoittaneen tajunnanvirtaista pelinvalintaprojektia voi esitellä myös tämän blogin lukijoille.

Uusia lautapelihankintoja suunnitellessa yleensä homma lähtee käyntiin tutustumalla lautapelit.fi:n tarjous-osioon. Tällä kertaa siellä olisi tarjolla kolme, ehkä neljäkin kohtuullisen varteenotettavaa vaihtoehtoa, joten todennäköisyys että jotakin tulee tänään tilattua on aika suuri. Valintaprosessin aikana yhdessä välilehdessä on aina auki BoardGameGeek, jonka osuus lopullisessa pelivalinnassa on usein huomattava.

Areena - Titaanien taisto hintaan 12,90 olisi kyllä aika houkutteleva tarjous. Reiner Knizian peli halvalla ei koskaan kuulosta huonolta idealta. Miinuksena tuon pelin kohdalla on kaksinpelioption puuttuminen. Houkutus tilaamiseen on todella suuri jo ensimmäisen ehdokkaan kohdalla kyllä.

Change Horses kelpaisi ainakin vaimolle teeman puolesta, hevosihmisestä kun on kyse. Vaikka BoardGameGeekin arvosanat eivät kovin korkeat olekaan, pelistä löytyy kohtuullisen kattava arvostelu ja ei tuo mitenkään todella huonolta vaihtoehdoltakaan vaikuta. Kohtuullisen tukeva paketti peliä hintaan 16,90 ei ole paha, kun kaksinpelimahdollisuuskin löytyy ja teema tosiaan on myös perheen naisväen mieleen.

Portobello Market vajaan parinkympin hintaan on siinä ja siinä. Peli oletettavasti on kiva pelattava palkinnoista päätellen, mutta tuohon hintaan todennäköisesti löytyy jotakin mikä kiinnostaa huomattavasti varmemmin myös vaimoa, joten tämä luultavasti tulee ainakin tällä kertaa passattua ... etenkin kun seuraava tarjokas on melkein puolet halvempi.

Toledosta aiemminkin jo vähän puhuin, eli tuttu peli jota on tullut testattuakin. 11,90 tästä pelistä on jo hyvä tarjous, mutta se että tämä löytyy jo kaveripiiristä saattaa kääntää vaa'an jonkin muun pelin suuntaan, jahka tässä puoli aamua muuta valikoimaa selailee.

Tuossa oli periaatteessa tarjouksessa olevista ne kiinnostavimmat, Dominionin 2. lisäosa Kaukaiset Rannat löytyisi myös listalta hintaan 32 euroa, mutta se jää toistaiseksi tulevaisuuteen, tutustutaan nyt Hovin Juoniin ensin rauhassa. Trump, Tricks, GAME! hintaan 4,90 osuu vielä silmiin, eikä joku perustikkipeli välipaloina nautittavaksi tuohon hintaan kyllä tunnu liian kalliilta.

Normaalisti tässä vaiheessa ostoskorissa olisikin jo vähintään pari edellämainituista, ja naksuttelu kohti kassaa ja verkkopankkia alkaisi. Nyt kuitenkin, koskapa töissä on hiljainen (ja ennenkaikkea pitkä) päivä, tarkoitus on hieman selailla muitakin vaihtoehtoja. Etenkin kun moisesta maksetaan palkkaa jolla ostaa pelejä...

BattleLore osui ensiksi silmiin, ja meni samantien hankintalistallekin. Paketti on kuitenkin sen verran massiivinen, ettei 69 euroa liian kova hinta pelistä ole, etenkin kun pikatutustumisella vaikuttaa mielenkiintoiselta tapaukselta. Peli tuskin vaimoa kiinnostaa, mutta peliporukasta löytyy tähän kyllä pelaajia.

Bohnanza vaikuttaisi kiinnostavalta, tosin kommentit pelistä tuntuvat olevan aavistuksen ristiriitaisia. Joka tapauksessa, tämäkin tullee jossain vaiheessa päätymään hyllyyn, jollei jopa tänään mene tilaukseen.

Satunnaiseen pelinälkään ja pikaiseksi täytepeliksi Fairy Tale vaikuttaisi lupaavalta, ja hintakaan ei ole turhan korkea. Lista kasvaa turhankin nopeasti.

PitchCarin lisäosa olisi myös hankintalistalla, tosin kun radan mahtuminen pöydälle on jo peruspelissäkin tiukkaa, niin tämän jälkeen saa todellakin laajentaa myös pöytää.

Rat Hot vaikuttaisi myös mielenkiintoiselta kaksinpeliltä, parinkympin hinta on ehkä aavistuksen turhan kova silti.

Mielenkiintoiselta pieneltä peliltä vaikuttaisi myös Robber Knights. Tässä parinkympin hintaluokassa kilpailu allekirjoittaneen rahoista on tiukkaa.

Pitkään hankintalistalla ja haaveissa on ollut Runebound, olisikohan jo aika hankkia se. Viitisenkymppiä kunnon fantasiapläjäyksestä ei ylitä kipukynnystä.

Kahdenkympin hintaluokkaan osuu myös Ruse & Bruise, joka myös vaikuttaisi oivalta hyllyntäytteeltä.

Monta kertaa olen ollut lähellä tilata myös Bock Rockin, mutta aina tuo on jäänyt väliin. Näyttäisi juuri sopivalta peliltä mitä pelata sen jälkeen kun joku isompi peli on saatu päätökseen.

Coloretto todennäköisesti olisi kympin hintaan loistava ostos. Zooloretto-lautapelihän hyllystä jo löytyy, joten saman suunnittelijan korttipelikin varmasti löytäisi peliaikaa.

Eli viisitoista vaihtoehtoa kertyi listalle vajaan parin tunnin pikaselailulla töiden ohessa. Enemmänkin olisi toki löytynyt, mutta jos jotain aikoo hankkiakin niin jätetään nyt toivelista tuohon ja aletaan karsia.

Ensimmäinen valinta päätyy tuohon Change Horsesiin. Pelkästään se, että vaimo mahdollisesti tykkää, painaa vaakakupissa enemmän kuin mahdolliset pelilliset seikat. Joten hevoskisoja häviämään käy pelaajan tie!

Ja ei, ei tuota Areenaa voi sivuuttaa kuitenkaan tuolla hinnalla, joten sekin mukaan, ja laitetaan samalla tuo Trump, Tricks, GAME! mukaan, vajaa vitonen ei enää loppulaskussa tunnu missään.

Vajaan neljänkympin ostoskori posteineen kuulostaisi sopivalta tilaussummalta, ja ei tulisi uusia pelejäkään kokeiltavaksi liikaa kerralla. Mutta kun ihminen on niin heikko, ja vajaa neljäkymppiä ei oikeastaan ole paljoakaan vähemmän kuin reilu viisikymppiä, niin isketäänpä nyt vielä tuo Fairy Tale mukaan pakettiin. Sitten äkkiä kassalle ettei tule enää mielihaluja lisätä tilaukseen mitään, ja niin on pelihylly taas saanut täytettä.

Varsin keveiden pelien merkeissä tämänkertaiselta nettishoppailumatkalta siis selvittiin, ensi kerralla ehkä sitten on vuorossa vähän raskaamman tason pelit. Tai sitten ei, varsin fiilispohjaistahan tämä lautapelien shoppailu aina tuntuu olevan, figupuolella ostoksia ehkä aavistuksen enemmän suunnitteleekin ennalta.

Eli takaisin töiden pariin, ja odottelemaan pakettia, ja ennenkaikkea tulevaa vapaata viikonloppua jolloin on pitkästä aikaa taas mahdollisuus paneutua harrastuksiinkin rauhassa.